Etelä-Karjalan liittoMitä polkua kuljemme?

Mitä polkua kuljemme?

kuvituskuvassa vanhus kulkee poispäin keppiin nojaten talvisella polulla

Maakuntajohtaja Satu Sikasen blogi 6.11.2020

Etelä-Karjalan liitto käynnisti alkuvuonna skenaariotyön, jolla haluttiin luoda vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia vuoteen 2040 saakka. Työn käynnistämisvaiheessa ei voitu arvata, miten poikkeukselliseen tilanteeseen koko maailma hetkessä ajautuu koronapandemian myötä. Kun emme osanneet nähdä muutamaa kuukautta pidemmälle, miten kykenisimme ennakoimaan 20 vuoden päähän? Saatikka tekemään päätöksiä, jotka vaikuttavat vielä sitäkin pidemmälle?

Skenaariotyöhön tartuttiin erilaisten kehitysnäkymien avaamiseksi sekä mahdollisuuksien ja uhkakuvien hahmottamiseksi. Jo skenaarioiden nimet – kurimus, käperrys, kohennus ja karsta – kertovat, että skenaariot sisältävät useita ei-toivottavia kehityskulkuja. Mikään neljästä laaditusta skenaariosta ei ole sellaisenaan tavoitetila.

Etelä-Karjalan skenaarioissa korkeakoulut näyttäytyvät maakunnan merkittävänä menestystekijä. Mahdollisuudet piilevät tekniikan innovaatioissa ja vihreän talouden osaamisessa. Paikallisyhteisöjen uusi tuleminen voi myös olla mahdollisuus Etelä-Karjalan kaltaiselle maakunnalle. Kaikkien skenaarioiden varautumissuunnitelmissa korostuvat osaamisen ja monipuolisten koulutusmahdollisuuksien lisäksi yritystoiminnan ja yrittäjyyden vahvistaminen, toiminta- ja asuinympäristön laatu ja ennen kaikkea yhteistyö.

Yhdessä tekemällä vaikutamme tehokkaammin myös niihin asioihin, jotka eivät ole pelkästään omissa käsissämme. Tästä esimerkkinä syyskuun budjettiriihen päätös Saimaan kanavan sulkujen pidennyksestä. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka totesi Etelä-Karjalan vierailullaan sulkujen pidennyksen olleen yksi parhaiten lobatuista hankkeista. Tavoitetaso on korkealla myös jatkossa rajamaakunnan edunvalvonnassa.

Maakunnan ulkopuolella tapahtuvan päätöksenteon varaan emme tuudittaudu, vaan maakunnassa tulee tehdä määrätietoisia toimia elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi sekä yritysperustannan ja yritysten kasvun vahvistamiseksi. Etelä-Karjalan työpaikoista hävisi vuosien 2007–2017 välillä vajaa 9 prosenttia.

Paikkariippumaton työskentely voi tuoda kauniin järviluonnon äärelle uusia asukkaita, joilla työt kulkevat mukana. Iso kysymys kuitenkin on, kuinka houkuttelevana Etelä-Karjala näyttäytyy yritystoiminnalle ja yksityisille investoinneille. Tässä meillä on kirittävää, mutta myös mahdollisuuksia petrata.

Koronakriisin iskettyä maakunnan elinkeinotoimijat yhdistivät voimansa nopeasti ja tehokkaasti. Samanlaista yhdessä tekemistä tarvitaan kriisin pitkittyessä ja uuden kasvun aikaansaamisessa, olipa kyse sitten Skinnarilan kampukselta lähtevistä energia- ja kiertotalouden innovaatioista tai Saimaan potentiaaliin nojaavista matkailu- ja palvelualoista.

Maakuntajohtaja Satu Sikanen