Etelä-Karjalan liittoOn päätöksenteon aika

On päätöksenteon aika

Laiva seisoo Saimaan kanavassa odottamassa sulkuun pääsyä.

Maakuntajohtajan blogi 21.5.2020

Pääministeri Sanna Marinin hallitus päättää lähipäivinä merkittävästä elvytyslisäbudjetista, jonka eduskunta hyväksyy vielä ennen juhannusta.

Luvassa on satojen miljoonien satsaus koronasta toipumiseen käynnistämällä ennen muuta julkisia liikenneinvestointeja.

Saimaan kanavan sulkujen pidennys pitää sisällyttää lisäbudjettiin nyt, eikä jättää odottelemaan Liikenne 12 –toimenpideohjelmaa tai myöhempiä aikoja.

Varustamot ja Itä-Suomen teollisuus tarvitsevat varmuuden siitä, että vuonna 2024 kanavassa ja Saimaalla liikennöinti voi jatkua häiriöttä ja käyttöön saadaan uutta, lastinottokyvyltään kustannustehokkaampaa aluskalustoa.

Aikataulupaineen aiheuttaa vieraslajien torjumiseen tähtäävä kansainvälinen IMO:n painovesilastiasetus. Se astuu voimaan lokakuussa 2024, jonka jälkeen Saimaalla eivät voi liikennöidä enää alukset, joissa ei ole asetuksen mukaista puhdistuslaitteistoa.

Laitteiston hintalappu voi olla liki puoli miljoonaa euroa, eikä sellaista ole järkevää enää asentaa nykyään Saimaalla liikennöiviin vanhoihin laivoihin.

Kanavan sulkujen alaportit uusittiin jo talvella 2018 ja 2019. Yläportit ovat myös tulossa teknisen käyttöikänsä päähän, joten ne on uusittava joka tapauksessa tällä vuosikymmenellä.

Samalla kannattaa siirtää portteja reilu 10 metriä järvelle eli ylöspäin, jolloin kanavaan mahtuu selvästi pidempiä aluksia.

Ne voivat ottaa liki tuhat tonnia enemmän lastia, mikä alentaa yksikköhintoja ja ympäristökin kiittää, kun samalla laivalla menee enemmän tavaraa.

Myös uutta nykyajan vaatimuksia paremmin vastaavaa risteilykalustoa voi tulla Saimaalle ja Suomen rannikolle, kun tieto sulkupidennyksestä varmistuu.

Koronan jälkeen suurten jättiristeilijöiden suosio voi hiipua ja Norjan, Keski-Euroopan ja Venäjän tapaan Suomessakin lisääntyy kysyntä pienemmille lähialueen kohderisteilyille.

Seitsemän maakuntaliittoa Varsinais-Suomesta aina Pohjois-Savoon käynnistääkin uudenlaisen risteilytuotteen suunnittelun Helsingistä Saimaalle ja saaristomerelle.

Elvytysbudjettiin laitettavien hankkeiden tulee olla toteuttamiskelpoisia niin, että työllisyysvaikutukset alkavat mahdollisimman pian. Sulkupidennyksestä on jo valmiina Väyläviraston tarkat laskelmat ja suunnitelmat, hankekortti sekä tuore hankearvio.

Jos ja kun päätös tehdään nyt, urakkakilpailutus voidaan toteuttaa niin, että ensimmäinen kuuden kuukauden rakentamisjakso olisi talvella 2022 ja toinen 2023. Viimeistely ja vedenpinnan nosto 10 cm kanavan reunavalleja korottamalla ehditään tällöin myös tehdä ennen 2024 purjehduskautta.

Vaadittavat teräs- ja betonitonnit sekä työmäärä on siis jo tarkoin laskettu samoin kuin hinta-arvio, joka on 80 M€ sulkujen pidennykselle ja 5 M€ vedenpinnan nostolle.

Työllisyysvaikutus on huomattava 2000 henkilötyövuotta ja mikä parasta kotimaisille rakentajille, vuokra-alueella voidaan käyttää vain työvoimaa, jolla on Suomen passi.

Sulkupäätös edistää hallituksen kolmen päätavoitteen saavuttamista: Se lisää työllisyyttä, vähentää liikenteen päästöjä sekä parantaa koko Itä-Suomen teollisuuden toimintaedellytyksiä ja auttaa näin Itä-Suomen maakuntia toipumaan koronan ikävistä talousvaikutuksista.   

Päätöksellä toteutetaan myös voimassa olevaa hallitusohjelmaa, jonka mukaan osana liikenteen päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimia edistetään sisävesiliikennettä EU:n tavoitteiden mukaisesti esimerkiksi pidentämällä Saimaan kanavan sulut.

Saimaalla liikennettä harjoittavat tärkeimmät varustamot ovat ilmoittaneet valmiudestaan investoida uuteen kalustoon, jos päätös kanavan sulkujen pidentämisestä tehdään ajoissa. Uusissa laivoissa voidaan tällöin ottaa käyttöön myös ekologisempia käyttövoimaratkaisuja, kuten LNG- tai sähkömoottoreita.

Vanhojen kanavalaivojen enimmäislastimäärä on noin 2 300 tonnia. Yksi uusi, pidempi laiva voi sen sijaan ottaa noin 3 200 tonnia lastia. Se pystyy korvaamaan tällöin jo 80 junavaunua ja 128 rekkaa.

Pääministeri Sanna Marin ja hänen hallituksensa voivat tehdä historiallisestikin vertaillen merkittävän päätöksen. Keisari Nikolai I rakennutti ja Aleksanteri II vihki 1856 valmistuneen vanhan höyrylaiva-ajan kanavan.  Presidentti Urho Kekkonen sai aikaan ja vihki uuden Saimaan kanavan 1968.

Ja nyt suosittu nuori pääministerimme Sanna Marin ja liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka voivat varmistaa, että tsaarien ja Kekkosen merkittävät teot Itä-Suomen hyväksi saavat jatkoa, kun kanava modernisoidaan 2000-luvulle.

Kansliapäällikkö Harri Pursiaisen uralle Suomen puolen pitkäaikaisena kanavavaltuutettuna sulkupidennys olisi myös ansiokas päätös.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen