Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita ovat ilmastonmuutoksen hillitseminen nopeuttamalla päästövähennystoimia, työllisyysasteen nosto 75 prosenttiin sekä elinvoimainen Suomi mm. liikenneverkkoja kehittämällä.
Saimaan alueen neljä maakuntaa, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo sekä Pohjois-Savo toteuttavat parhaillaan NaviSaimaa-hanketta, jolla kehitetään sisävesiliikennettä Saimaan kanavalla ja syväväylällä. Maakuntien hanke tukee hallituksen ilmasto-, työllisyys- ja elinvoimatavoitteiden saavuttamista Itä-Suomessa.
Maan hallituksen tulisi vielä tämän kevään aikana tehdä periaatepäätös Saimaan kanavan sulkujen pidentämisestä ja hankkeen käynnistysrahan (5M€) ja tilausvaltuuden (80M€) sisällyttämisestä valtiontalouden tuleviin kehyksiin ja jo 2020 lisätalousarvioon.
Päätös edistäisi konkreettisesti hallituksen kolmen päätavoitteen saavuttamista: Se vähentäisi liikenteen päästöjä ja lisäisi työllisyyttä sekä maakuntien elinvoimaa. Sulkujen pidentämisellä tuettaisiin myös EU:n Green Deal -ohjelman toteutumista Suomessa.
Päätös toteutettaisi hallitusohjelmaa, jonka mukaan ”osana liikenteen päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimia edistetään sisävesiliikennettä EU:n tavoitteiden mukaisesti esimerkiksi pidentämällä Saimaan kanavan sulut hyödyntäen EU:n rahoitusmahdollisuus”.
Pidennys mahdollistaa aluskaluston uusimisen
Saimaan kanava ja syväväylä ovat tärkeä osa koko itäisen Suomen liikenneverkkoa. Yhdistäessään Saimaan ja Itämeren se on myös osa kansainvälistä meriliikennettä. Väylä kuuluu myös EU:n laajuiseen TEN-T-verkkoon. Kanavan vuokrasopimus Venäjän kanssa jatkuu vuoteen 2062.
Kanavan rakenteet ovat ikääntyneet ja vaativat korjausinvestointeja toimintavarmuuden ja turvallisuuden takaamiseksi. Tätä edellyttää myös vuokrasopimus.
Korjaustoimet onkin jo aloitettu uusimalla alaportit 2018- 2019. Yläporttien uusimisen yhteydessä olisi samalla järkevää pidentää kanavan sulkuja. Hankkeesta on Väylävirastossa valmistunut suunnitelma. Sen mukaan hankkeen hyödyt ovat:
– alustarjonta kasvaa, kun isommat laivat voivat purjehtia Saimaalle,
– lastinottokyvyn kasvaessa 30- 40 % liikenteen kannattavuus paranee,
– alusten kyky liikkua suluissa myös talviolosuhteissa paranee,
– myös uutta matkustajaristeilijäkalustoa voi tulla Saimaalle.
Väylävirasto arvioi alustavasti, että hankkeen kotimainen työllisyysvaikutus on noin 2 000 henkilötyövuotta. Suluista kolme on Suomen puolella ja viisi vuokra-alueella. Säännöksistä johtuen vuokra-alueella voi käyttää vain työvoimaa, jolla on Suomen passi.
Saimaan alueella liikennöivien varustamoiden käyttämät alukset ovat nykyään jo pääosin poistoiässä. Päätöstä sulkujen pidennyksestä kiirehtii myös se, että kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n painolastivesisopimus astuu kokonaisuudessaan voimaan syksyllä 2024.
Painovesilastisopimus edellyttää, että kansainvälistä liikennettä harjoittavan aluksen on oltava varustettu erillisellä painovedenpoistolaitteistolla. Traficomin arvion mukaan laitteisto maksaa noin 160 000 – 200 000 €.
On epätodennäköistä, että varustamoiden kannattaisi enää vanhentuneeseen aluskalustoon tehdä tämä investointi. Tämä puoltaa sulkujen pidennyksen toteuttamista ennen määräajan umpeutumista, sillä vuoteen 2024 mennessä nykyistä Saimaalla liikennöivää kalustoa pitää joka tapauksessa uusia.
Uudet alukset kannattaa saman tien rakentaa pidemmiksi ja lastinottokyvyltään paremmiksi. Investointipäätöksestä laivan käyttöönottoon kuluu 2-3 vuotta, joten myös varustamoiden tulisi saada varmuus sulkujen pidennyksestä vielä tämän vuoden kuluessa.
Saimaalla liikennettä harjoittavat tärkeimmät varustamot ovatkin ilmoittaneet valmiudestaan investoida uuteen kalustoon, jos päätös kanavan sulkujen pidentämisestä tehdään ajoissa. Uusissa laivoissa voidaan tällöin ottaa käyttöön myös ekologisempia käyttövoimaratkaisuja, kuten LNG- tai sähkömoottoreita.
Venäjän varaliikenneministeri ja kanavavaltuutettu Juri Tsvetkov sanoi Saimaan kanavan purjehduskauden päättäjäisissä 30.1.2020, että sulkujen pidennys on tervetullut hanke myös Venäjän näkökulmasta, sillä kanavalla liikkuu paljon myös venäläistä kalustoa.
Hän kertoi myös, että Venäjän viranomaiset ovat jo teettäneet mallinnuskokeita uuden kaluston tulosta Viipurinlahdelle. Tulosten perusteella 93 metriä pitkät alukset pystyvät liikennöimään ongelmitta myös Saimaan kanavalle johtavalla meriväylällä.
Hiilidioksiditonnit vähenevät 10-15 %
Vanhojen kanavalaivojen enimmäislastimäärä on noin 2 300 tonnia. Yksi uusi, pidempi laiva voi sen sijaan ottaa noin 3 200 tonnia lastia. Se pystyy korvaamaan tällöin jo 80 junavaunua ja 128 rekkaa.
On perusteltua olettaa, että vesikuljetusten kilpailukyvyn parantuminen (€/tn) sulut pidentämällä siirtää teollisuuden kuljetuksista entistä suuremman osan maanteiden rekkaliikenteestä aluskuljetuksiin.
Tällöin Itä-Suomen raskaan liikenteen hiilidioksidipäästöistä leikkautuu arviolta 60 000 tonnia eli 10-15 %. Samalla tiestön rasitus pienenee, ja sen korjausvelka ei pahene.
Sen sijaan vesikuljetusten hiipuminen Saimaalla – mitä sulkujen uusimatta jättäminen merkitsisi – tarkoittaisi noin 23 % nykyistä enemmän raskasta kalustoa itäisen Suomen teille. Se olisi selkeästi ristiriidassa liikenteen päästövähennystavoitteiden kanssa, joihin Suomi ja hallitus ovat sitoutuneet.
Ympäristöystävällinen sisävesiliikenne voi hyötyä myös muista innovatiivisista ratkaisuista. Tämän vuoden aikana yhdessä GTK:n kanssa selvitetään kanavan liikennöintikauden pidentämistä geotermisen lämmön avulla, sillä kanava sijaitsee rapakivialueella, jossa maaperän lämmöntuotantokyky on poikkeuksellisen hyvä.
Yhdessä irtokeulan myötä parantuneen jäänmurtokaluston kanssa veden lämpötilan nosto maalämmön avulla voisi pidentää kanavan liikennöintikauden jopa 11 kuukauteen, mikä edelleen lisäisi kanavan käyttöä ja sisävesiliikenteen osuutta teollisuuden kuljetuksissa.
Työt kahtena talvena, rahoitukseen haettavissa myös CEF-tukea
Väyläviraston laatiman investointikortin mukaan Saimaan kanavan sulkujen (8 kpl) pidennys maksaa 80 M€. Pidennykseen liittyy myös erillinen viiden miljoonan euron hanke kanavan veden pinnan nostamiseksi 10 cm, mikä lisää laivojen lastinottokykyä.
Työ tehtäisiin kahdessa kuuden kuukauden jaksossa talvella 2021-22 ja 2022-23, jotta keskeytyksistä aiheutuvat haitat olisivat teollisuudelle mahdollisimman vähäiset.
Päätöksestä kilpailutuksen ja muiden valmistelujen jälkeen kuluu Väylän projektipäällikön arvion mukaan töiden käynnistämiseen noin 18 kk. Jotta sulkujen pidennystyö voisi käytännössä alkaa marraskuussa 2021, tulisi hankepäätös tehdä vielä tämän kevään 2020 aikana. Silloin hanke olisi kokonaisuudessaan valmis purjehduskauden 2024 alkaessa.
Vuosi 2024 on kriittinen painovesilastimääräysten muuttumisen takia ja aluskaluston uusimistarpeen kannalta. Hanke ei siksi valitettavasti voi odottaa pitkäjänteisen ”Liikenne12”-ohjelman valmistumista, sillä sen myötä aloitus viivästyisi liikaa ja alukset alkaisivat poistua liikenteestä ennen sulkujen pidennyksen valmistumista.
Kevään päätöksentekoa puoltaa myös se, että seuraavassa EU:n CEF-haussa (kevät 2021) Suomen on mahdollista hakea ja saada EU-rahoitusta tähän hankkeeseen jopa 50 %:iin asti. Mutta voimme hyödyntää tätä EU:n rahoitusmahdollisuutta vain, mikäli varmuus toteutuksesta ja kansallisesta rahoituksesta on jo olemassa.