EN RU

Etelä-Karjalan liiton väestölaskelmat 02/2019

Kehitys Itä- Suomessa samansuuntaista
− järeitä toimenpiteitä tarvitaan kehityksen muuttamiseksi

Etelä-Karjalassa laadittiin alkuvuonna 2019 arvioita tulevasta väestökehityksestä Tilastokeskuksen väestöennusteita ja väestötilastoja hyödyntäen. Laskelmille on tarve, koska Tilastokeskuksen maakuntatason ennustetta ei ole päivitetty vuoden 2015 jälkeen ja toteutunut väestönkehitys alueella on ollut viime vuosina selkeästi ennusteen mukaista kehitystä heikompaa. Laskelmien tarvetta korosti myös vuoden 2019 alkupuolella käynnissä ollut maakuntauudistus, sillä väestömäärän kehityksellä on suuri merkitys talouden ja toiminnan, kuten palveluverkkojen suunnittelussa.

Skenaarioiden valmistelua tehtiin yhdessä Eksoten tilastoasiantuntijoiden kanssa ja tietoja hyödynnetään myös Eksoten palvelusuunnittelussa. Seuraava Tilastokeskuksen virallinen alueellinen väestöennuste julkaistaan 30.9.2019.

Etelä-Karjala_väestölaskelmat_tiedotustilaisuus_13.2.2019

Väestöskenaariot-Itä-ja-Kaakkois-Suomi.

Itä-ja-Kaakkois-Suomi-väestöskenaariot-tiedote1_13.2.2019.

Etelä-Karjala saavuttaa vuoden 2040 ennustetun väestömäärän jo neljän vuoden päästä?

Etelä-Karjalan väestö on vähentynyt viime vuosina nopeammin kuin Tilastokeskuksen vuonna 2015 laaditussa väestöennusteessa on ennakoitu, erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä. Kehityksestä on laadittu kolme eri skenaariota.

Mikäli vuosien 2016−2018 kehitys jatkuisi samanlaisena verrattuna Tilastokeskuksen ennusteeseen, saavutettaisiin vuoden 2030 ennustettu väestömäärä jo noin vuoden kuluttua. Vuoden 2040 ennusteluvuissa oltaisiin jo noin neljän vuoden kuluttua 2020-luvun alkupuolella, arvioi Etelä-Karjalan laskelmia laatinut talousasiantuntija Olli Seppänen.

Maakuntien väestö vähenee jopa Etelä-Karjalan väestön verran vuoteen 2040?

Laskelmien valmistuttua heräsi kysymys, poikkeaako Etelä-Karjalan tilanne merkittävästi muista Itä-Suomen maakunnista.

Laajemmasta tarkastelusta selviää, että syntyvyyden väheneminen ja työikäisten poismuutto koskettavat koko Itä-Suomen aluetta. Syntyvyyden väheneminen on kansallinen suuntaus. Mikäli viime vuosien kehitys jää pysyväksi trendiksi, voi Itä-Suomesta hävitä jopa nykyisen Etelä-Karjalan maakunnan verran väkeä, Olli Seppänen pohtii.

Nyt laadituissa skenaariossa toteutunut väestön määrän muutos kolmelta vuodelta vaikuttaa tuloksiin. Tarkemmissa arvioissa on huomioitava mahdolliset hetkelliset poikkeamat. Esimerkiksi Etelä-Savossa huomattavaa trendipoikkeamaa poismuutossa selittää Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen lopettaminen.

Elinvoiman kehittäminen on ratkaisu

Ratkaisevaa on työpaikkojen ja investointien kasvu. Niiden myötä maakuntien veto- ja pitovoima voivat vahvistua. Esimerkiksi Kainuussa viime vuosien myönteinen työpaikkakehitys on pitänyt väestön määrän lähellä Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennustetta.

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen katsoo laskelmia vakavana. Hän haluaa kaikkien havahtuvan Itä-Suomen hälyttävään tulevaisuuden näkymään. Alavireinen kehityssuunta on käännettävä sekä omin toimin että määrätietoisella valtion politiikalla. Täällä on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia ja tuotteillemme sekä palveluillemme kyllä riittää kysyntää maailmalla ja kotimaassa. Siksi synkkyyteen ei pidä vajota vaan kääriä hihat, hän toteaa.

Julkisilla liikenne- ja tutkimusinvestoinneilla sekä koulutustarjonnalla on suuri merkitys, sillä yritykset investoivat ja kasvavat siellä missä on hyvät liikenneyhteydet, raaka-aineita, kylliksi osaamista ja ammattitaitoista työvoimaa. Kaksoisraide Imatralta rajalle, Saimaan kanavan sulkujen pidennys ja Parikkalan ylityspaikan avaaminen ovat nopeita toimia, joita odotamme uudelta hallitukselta Etelä-Karjalan hyväksi, maakuntajohtaja Viialainen painottaa.

Kunnat on myös vapautettava sote-menojen alati kasvavasta taakasta, jotta ne voivat keskittyä elinvoimansa vahvistamiseen. Siksi maakunta- ja sote-uudistus on nyt vihdoinkin toteutettava, korostaa Viialainen. Lisäksi EU-rahat on voitava käyttää nykyistä tehokkaammin työllisyysasteen nostoon, yritysinvestointeihin sekä kuntien ja infrastruktuurin kehittämiseen. Lisäksi EU:n ja Suomeen suhteet Venäjään on saatava normaalille tolalle, hän korostaa.

Työpaikkojen ja tulevaisuudenuskon viriämisen myötä saamme myös syntyvyyden nousuun, uskoo Viialainen.

Väestöinfo_elinvoima Satu Sikasen esitys 13.2.2019.

Maakunnissa ennakoidaan tilannetta palveluja kehittämällä ja rakenteita sopeuttamalla

Etelä-Karjalassa rahoituksen ja palvelutarpeiden sopeuttaminen on arkea sosiaali- ja terveyspalveluissa, joissa kuntien rahoitus on tiukka jo nykyisten palveluiden rahoitukseen. Maakunnan päivitetyt väestölaskelmat ovat tarpeellisia, kun Eksote suunnittelee palveluitaan.

Eksotessa on tehty analyysiä väestömuutoksesta sote-kustannusten kannalta. Vaikka väestö näyttää vähenevän, niin sote-kustannukset kasvavat rajusti, Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen toteaa.

Itkonen tiedotustilaisuus 13.2.2019

Muutosjohtaja Aija Tuimala ei kuitenkaan halua synkistellä skenaarioiden äärellä: Laskelmat näyttävät ehkä synkiltä, mutta nyt ei auta jähmettyä. On aika toimia eikä ihmetellä, koska tulevaisuus tehdään nykypäätöksillä.

Lisätietoja:
Maakuntajohtaja Matti Viialainen, Etelä-Karjalan liitto, p. 044 770 0515, matti.viialainen(at)ekarjala.fi
Talousasiantuntija Olli Seppänen, Etelä-Karjalan maakunta- ja sote- uudistuksen valmistelu, p. 040 1390175
Muutosjohtaja Aija Tuimala, Etelä-Karjalan maakunta- ja sote- uudistuksen valmistelu, p. 040 869 6494

Toimitusjohtaja Pentti Itkonen, Eksote: p. 050 387 7600, pentti.itkonen(at)eksote.fi