EN RU

Tilastokeskuksen väestöennuste 2019

Päivitetty 1.10.2019

Avaa kuvaaja koko näytön tilassa

1.sivu: Väestönkehitys  v. 2000-2040 maakunnittain 2. sivu: väestönmuutos (%) maakunnittain ennustevuosina -20,-25, -30, -35, -40 (vertailu vuoteen 2018) 3. sivu: maakuntakohtainen väestönmuutos (%) ennustevuosina -20,-25, -30, -35, -40 (vertailu vuoteen 2018) 4. sivu: väestönkehitys ikäryhmittäin Itä- ja Kaakkois-Suomen maakunnissa v. 2000-2040 5. sivu: väestönkehitys ikäryhmittäin Etelä-Karjalan kunnissa ja seutukunnissa v. 2000-2040 6. sivu: kuntakohtainen väestönkehitys v. 2000-2040. 

Tilastokeskuksen 30.9.2019 julkaiseman väestöennusteen mukaan Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla. Viime vuosina syntyvyys on romahtanut rajusti. Tilastokeskuksen ennusteen oletuksena on, että syntyvyys pysyisi vakiona tulevaisuudessa. Laskennallisen naisten elinaikanaan synnyttämien lasten määrän eli kokonaishedelmällisyysluvun oletetaan olevan 1,35. Tilastokeskuksen aiemmissa ennusteissa kokonaishedelmällisyysluku on ollut korkeampi; vuonna 2015 luku oli 1,70 ja vuonna 2018 julkistetussa ennusteessa 1,45. Uusimman väestöennusteen oletus kokonaishedelmällisyysluvuksi on raju, mutta heijastaa tämän hetken syntyvyyden tasoa. Ennakkotilaston perusteella vuonna 2019 kokonaishedelmällisyyden arvioidaan olevan 1,32-1,34.

Vuonna 2018 väkiluku kasvoi Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Ahvenanmaalla. Ennusteen mukaan vuonna 2035 väkiluku kasvaisi enää Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla. Vuonna 2040 väkiluku kasvaisi Manner-Suomessa enää Uudenmaan maakunnassa ja sielläkin muuttovoiton ansiosta. Vuonna 2018 Suomessa oli 60 kuntaa, joissa syntyi enemmän ihmisiä kuin kuoli. Ennusteen mukaan vuonna 2030 kuntia, joissa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, olisi 35 ja vuonna 2040 enää 12. Koko maan väkiluvun ennustetaan kääntyvän laskuun vuonna 2031.

Väestöennusteen mukaan Etelä-Karjalan väkiluku vähenee lähivuosikymmeninä merkittävästi. Vuoteen 2040 mennessä väkiluvun ennustetaan alenevan 16 618 asukkaalla verrattuna tämän hetkiseen. Ennusteen mukaan vuonna 2040 maakunnan väkiluku olisi enää 112 138, kun se viime vuoden lopulla oli 128 756. Maakunnan negatiivisen väestökehityksen taustalla on mm. aiempaa alhaisempi syntyvyys. Syntyvyyden jyrkkä lasku on loiventunut kuluvana vuonna, mutta loivan alenevan trendin ennustetaan jatkuvan myös tulevina vuosina.

Ennusteen mukaan Etelä-Karjalassa lasten ja nuorten (0-14 vuotiaiden), työikäisen väestön (15- 64 vuotiaiden) ja myös eläkeikäisten (65- 74 vuotiaiden) määrä tulee pienenemään kun taas vanhimmissa ikäluokissa (75+) määrä kasvaa nykyisestä. Ennustejakson loppuun mennessä lapsia ja nuoria ja työikäistä väestöä olisi reilut 20 000 vähemmän kuin vuoden 2018 lopussa. Sen sijaan vuonna 2040 eteläkarjalaisia 75 vuotiaita ja sitä vanhempia olisi noin 8 000 nykyistä enemmän.

Koko Itä- ja Kaakkois-Suomen (Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu) väestökehityksestä ennustetaan alenevaa Etelä-Karjalan tapaan. Kehityskuva on samankaltainen Etelä-Karjalan liiton 13.2.2019 julkaiseman laskelman kanssa. Vuoteen 2040 mennessä Itä- ja Kaakkois-Suomen väestömäärän ennakoidaan supistuvan 126 200 asukkaan verran, mikä vastaa kokoluokaltaan Etelä-Karjalan tämänhetkistä väestömäärää. Suhteellisesti suurinta väheneminen on lasten ja nuorten (0-14 vuotiaiden) ikäluokassa kun taas vanhimmat ikäluokat (75+) kasvavat.

Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Trendilaskelman luonteen mukaisesti ennusteessa projisoidaan menneen kehityksen jatkuvan tulevaisuudessa. Ennustetta laadittaessa ei oteta kantaa siihen, miten väestön määrän tulisi kehittyä. Väestöennustelukuja tarkasteltaessa onkin hyvä muistaa, että ennuste osoittaa vain sen, millainen väestökehitys on luvassa, jos viimeaikainen väestökehitys jatkuisi muuttumattomana seuraavat vuosikymmenet.

Väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla väestökehitykseen yritettäisiin vaikuttaa. Päätöksentekijöiden tulisi arvioida ennusteen osoittaman väestökehityksen suotavuus ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin ennusteen toteutumisen estämiseksi, mikäli ennusteen osoittama väestökehitys ei ole toivottu.