Päivitetty 3.12.2019
Avaa kuvaaja koko näytön tilassa
Ensimmäisellä sivulla maakuntakohtaisia vuositason tietoja ja toisella sivulla kuntakohtaisia väestön ennakkotietoja vuosineljänneksittäin.
Väkiluvulla tarkasteltuna Etelä-Karjala on manner-Suomen maakunnista kolmanneksi pienin Kainuun ja Keski-Pohjanmaan jälkeen. Haasteena on maakunnan väestön jo pitkään jatkunut väheneminen. Väki ikääntyy ja muuttotappion myötä perheenperustamisvaiheessa olevien nuorten aikuisten osuus pienenee jatkuvasti. Erityisen huolestuttavaa on syntyvyyden kehitys. Vuoden 2017 aikana syntyneiden lasten määrä jäi ensimmäisen kerran alle 1 000, kun maakuntaan syntyi 983 lasta. Syntyvyyden lasku jatkui viime vuonnakin – uusia eteläkarjalaisia syntyi tuolloin 867.
Väestönkehitykseen vaikuttaa syntyvyyden ja kuolleisuuden lisäksi maan sisäinen muuttoliike sekä maahan- ja maastamuutto. Etelä-Karjalan väen vähenemiseen ja huoltosuhteen vinoutumiseen vaikuttaa eritoten negatiivinen maan sisäinen muuttoliike ja alhainen syntyvyys. Erityisesti maakunnan reuna-alueita väestön väheneminen ja ikääntyminen koettelevat kovimmin. Kuntataloudelle väestönkehitys tuo isoja haasteita. Väestökehityksen suunnan kääntyminen on monen tekijän summa, mutta toki tärkeimpänä tekijänä on, että alueella on monipuolisesti työpaikkoja ja saavutettavuus niin alueen sisäisesti kuin ulkopuolellekin on kunnossa.
Maakunnan maantieteellinen sijainti on profiloinut Etelä-Karjalan kansainväliseksi maakunnaksi; vuonna 2018 maakunnassa asui 4 776 ulkomaan kansalaista, mikä on suhteellisesti viidenneksi eniten manner- Suomen maakunnista. Venäjän rajan läheisyys sekä yliopiston tutkimus- ja innovaatiotoiminta tuovat alueelle lisää aktiivi-ikäistä väestöä ja työvoimapotentiaalia. Haasteena onkin saada sekä kotimaiset opiskelijat että maahanmuuttajat integroitua osaksi eteläkarjalaista yhteisöä ja parantamaan heidän työllistymismahdollisuuksiaan.
Väkiluku
Väestönmuutokset
- Väestönmuutos maakunnittain v. 2018
- Väestönmuutos Itä- ja Kaakkois-Suomessa v. 2018
- Väestönmuutos Itä- ja Kaakkois-Suomessa ikäryhmittäin v. 2018
- Luonnollinen väestönlisäys ja muuttoliike Itä- ja Kaakkois-Suomessa v. 2013-2017
- Luonnollinen väestönlisäys ja muuttoliike Imatran ja Lpr seutukunnissa v. 2013-2017
Väestörakenne
- Etelä-Karjalan väestörakenne v. 2017 ja ennuste v. 2030
- Taloudellinen huoltosuhde v. 2017
- Väestöllinen huoltosuhde maakunnittain v. 2018
- Etelä-Karjalan ikärakennekuvaaja 1991 – 2030
- Etelä-Karjalan väestöpyramidit 2014, 2020, 2030 ja 2040
Syntyvyys
- Etelä-Karjalassa syntyneet kuukausittain vuosina 2017-2019 (tammi-marraskuu)
- Etelä-Karjalassa syntyneet v. 2001-2018
- Etelä-Karjalassa syntyneet v. 2001-2018, taulukko
- Syntyneiden määrän muutos maakunnittain v. 2018
- Hedelmällisyysluku v. 2018 maakunnittain
- Hedelmällisyysluvun kehitys koko maassa ja Etelä-Karjalassa v. 2000-2018
Lisätietoja: Päivi Kortelainen, p. 040 6517 423
Tilastolinkkejä:
Tilastokeskus: Väestö
Kuva: Mikko Nikkinen