Valikko Sulje

Yhteinen Saimaannorppamme -LIFE -projekti turvaa norppiensuojelun rahoitusta seuraavat viisi vuotta

Saimaannorppa ui vedessä.

Juuri käynnistyneen Yhteinen saimaannorppamme -LIFE -projektin tavoitteena on ehkäistä ja vähentää ilmastonmuutoksen, kalastuksen, ihmislähtöisen häiriön sekä kannan pienuuden aiheuttamia ongelmia saimaannorppakannalle. Euroopan unionin rahoittaman projektin budjetti on 7,1 miljoonaa euroa. Projektissa tehdään toimenpiteitä myös Saaristomeren itämerennorppakannan tilanteen parantamiseksi.

”Hienoa, että uusi laaja hanke saimaannorpan elinolojen turvaamiseksi alkaa. Vaikka saimaannorpan puolesta on tehty työtä jo pitkään, lisätoimia tarvitaan. Laji on edelleen erittäin uhanalainen ja sen kanta hyvin haavoittuva. Viimeisin leuto talvi teki norpan pesinnästä vaikeaa ja johti lukuisiin kuuttikuolemiin. Myös ihmistoiminta häirinnästä verkkokalastuskuolemiin uhkaa norppaa. On tärkeää kehittää uusia työkaluja norppakannan turvaamiseksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Projektin aikana parannetaan tietoisuutta saimaannorpan suojelusta ja pyritään lisäämään suojelutoimien hyväksyntää sekä tehdään erilaista välineiden, menetelmien ja toimintatapojen kehitystyötä ja käyttöönottoa. Esimerkiksi norppaturvallisten katiskojen kehitystyötä jatketaan, ja vapaa-ajankalastajille pyritään kehittämään norppaturvallinen rysä ja vesialueen omistajien kanssa kehitetään kalastusrajoitusten valvontaa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi testataan mm. erilaisia keinopesiä, joissa norppa voisi pesiä vähälumisina ja jäättöminä talvina. Lisäksi kehitetään uusia kannanseurantamenetelmiä, joita tarvitaan, jos saimaannorppien pesäpaikkoja ei jatkossa päästä tutkimaan kevätjäille.  Esimerkiksi viime talvena jäät olivat keväällä niin heikkoja, ettei syntyneiden kuuttien määrää päästy normaaliin tapaan laskemaan pesäpaikkaseurannoissa. Photo-ID- tutkimuksessa kehitetään yksilöiden tunnistamista valokuvien avulla.

Lisäksi tutkitaan saimaannorppien geeniperimää ja tulosten perusteella mietitään, olisiko geeniperimän monipuolistamiseksi tarvetta siirtää norppia Saimaan sisällä. Tarkoitus ei kuitenkaan ole siirtää norppia uusille alueille, vaan pysytellä nykyisillä elinalueilla.

Yhteinen Saimaannorppamme -LIFE -projekti kestää viisi vuotta. Projektin kokonaisbudjetti on 7,1 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 5,3 miljoonaa euroa. Projekti saa rahoitusta myös Ympäristöministeriöltä, Etelä-Karjalan liitolta, Yleisradiolta, Nestorisäätiöltä sekä Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiöltä.

Saimaannorppa on yksi maailman uhanalaisimmista ja harvinaisimmista hylkeistä. Pitkäjänteisten suojelutoimien ansiosta Saimaalla elää nykyään yli 400 norppaa, mutta vakava sukupuuton uhka on edelleen olemassa. Metsähallitus vastaa saimaannorppakannan seurannasta ja suojelusta ja on sitoutunut norpan suojeluun valtion mailla. Suojeluun osallistuu eri viranomaistahoja, luontojärjestöjä, tutkijoita ja vuosittain yli sata vapaaehtoista.

Metsähallitus on projektin päätoteuttaja. Muita kumppaneita ovat: DocArt Ky, Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan Ely-keskukset, Suomen luonnonsuojeluliitto, Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus, Turun ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto ja Ahvenanmaan maakunnan hallitus.

Lisätietoja:
Matti Vaittinen, ympäristöpäällikkö, Etelä-Karjalan liitto, puh. 040 139 0173
Jouni Penttinen, aluejohtaja, Metsähallitus, puh. 0206 39 5034
Mikko Tiira, kehityspäällikkö, Metsähallitus, puh. 0206 39 4689

https://www.metsa.fi/luonto-ja-kulttuuriperinto/lajien-ja-luontotyyppien-suojelu/lajien-suojelu/saimaannorppa/

https://www.luontoon.fi/saimaannorppa

Kuva sivun ylälaidassa: Miina Auttila