EN RU

Eksoten toimitusjohtaja Itkonen: Uutta sote-ratkaisua ei tulevankaan hallituksen kaudella ole kovin nopeasti tarjolla

(Tiedote 15.3.2019)

Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen

Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen toteaa, että vasta aika näyttää, mitä uuteen hallitusohjelmaan soten osalta kirjataan. Kaikki spekulaatio sitä ennen on turhaa. Sotepalveluihin liittyvä valinnanvapaus on Itkosen mukaan kuitenkin aiheuttanut vääntöä, jonka lopullista merkitystä ei vielä tiedä kukaan. – Jos palveluiden järjestäjän ja niiden tuottajan välinen valinnanvapaus ei toteudu, suunnitelman sisäinen logiikka muuttuu ja se menee kokonaan uusiksi.

Yksi uudistukseen liittyvä, laaja ja kauaskantoinen visio on ollut, että maakuntien sijaan rakennetaan iso sotemaakunta. Ajatus leijuu julkisuudessa käydyistä keskusteluista päätellen yhä vahvana ilmassa. Itkosen mielestä malli on erityisesti rahoituksen osalta enemmän kuin keskeneräinen. – Jatkossa on kyettävä päättämään, millainen on sotemaakunnan hallinto ja mistä lakisääteisiin palveluihin tarvittavat rahat otetaan, hän sanoo ja muistuttaa, että parlamentaarisen protokollan mukaan aloitteita valmistellaan komiteatyössä, mikä vie aikaa vähintään vuoden, puolitoista. Uutta ei tulevankaan hallituksen kaudella ole kovin nopeasti tarjolla.

Itkosen mielestä paras ja taloudellisesti kestävin malli on, että valtio rahoittaisi suoraan palvelujen tuottajaa, ilman kuntien valtionosuuksia.  Malli mahdollistaisi Itkosen mukaan sen, että kunta myös itse voisi toimia palvelun tuottajana, mikä osaltaan lisäisi kuntien eriarvoistumisen toteutumista. – Valtion rahoituksella on iso merkitys, hän sanoo, vaikka toteaa, että sen tarjoamista leveämmistä hartioista huolimatta esimerkiksi kaikilla Itä-Suomen kunnilla on myös jatkossa samat, jo nyt tiedossa olevat ongelmat. –Työikäinen väestö vähenee, ja vanhemmissa ikäluokissa sotekustannukset vain kasvavat.

Kuplat puhkeavat

Maakuntien näkökulmasta sotehanke tuo kuopattunakin realismia vallitsevaan tilanteeseen.

– Kaksi kuplaa on nyt puhkeamassa, hän sanoo. – Tähän asti kunnat ovat kukin omassa kuplassaan suunnitelleet tulevaisuuttaan kaikilla sektoreilla.  Yhteistä näkemystä naapurien kanssa ei miltään osin ole löytynyt, eikä sellaista ole ehkä haluttukaan löytää, hän sanoo. Myös sosiaali- ja terveydenhoitoon liittyviä toimia ja suunnitelmia on Itkosen mielestä tehty omissa kuplissa, mikä on osin jopa estänyt  päättäjiä näkemästä kokonaisuuksia.

– Kymenlaaksossa on investoitu 217 miljoonaa, Etelä-Savossa 110, ja meillä 55 miljoonaa euroa lähinnä sairaalarakentamiseen oletuksella, että kaikille riittää osaavaa henkilökuntaa, potilaita ja ennen muuta maksukykyisiä asiakkaita, hän sanoo ja pitää maakuntien yhdistämistä ja niiden määrän vähentämistä tästä sektorista katsottuna hyvänä tavoitteena.

Isot investoinnit ovat vääjäämättä lisänneet myös kilpailua. Sen sijaan, että liikaa miettisi Eksoten kuulumista Helsingin ja Husin piiriin,  Itkonen herättelee erityisesti omiaan näkemään kaakonkulman alueen erityisominaisuudet ja kilpailuvaltit. – Esimerkiksi Pietari on lähempänä kuin usein tulemme ajatelleeksi, hän sanoo. Eri palvelualojen yhteistoiminnalla on Itkosen mukaan täysin mahdollista rakentaa verkosto, joka tarjoaa venäläisille asiakkaille entistä kattavammat palvelut myös sairaalapalveluiden, terveydenhoidon ja kuntoutuksen sektorilla.