EN RU

Etelä-Karjala suuntaa eteenpäin

Hautajaistunnelmasta on jo siirrytty uuden alun tunnelmiin

(Tiedote 14.6.2019)

Maakunta- ja sote-uudistuksenhanke päättyi keväällä hallituksen eroon ja hankkeen raukeamiseen. Uudessa hallitusohjelmassa on kuitenkin palattu maakuntatasolla toteutettavaan sote-uudistukseen. Niinpä tunnelma Etelä-Karjala maku-sote -hankkeen hautajaisiksi ajatellussa ”Entä nyt Etelä-Karjala” -tilaisuudessa oli jo vahvasti eteenpäin  katsova. Päättyneen hankkeen kokemuksista halutaan nyt ammentaa oppia alkaneen hallituskauden aikana toteutettavaan sote-uudistukseen.

13.6. 2019 Lappeenrannan Rauhassa olivat koolla kaikki Etelä-Karjalan maakunta- ja sote-uudistuksen suunnitteluun osallistuneet tahot. Ainoastaan alueen kansanedustajat olivat joutuneet jäämään työpaikalleen eduskuntaan. Etelä-Karjalan ex-muutosjohtaja Aija Tuimala kertoi näkemyksiään opeista, mitä hankkeesta kertyi.  Tuimala arvioi, että maakuntatason skannaus – missä mennään ja miten nyt edetään – on tärkeää. Aiemmin tehdystä voi oppia. Lisäksi arjen asioita kannattaa lähteä tekemään mahdollisimman pian.

Valtionvarainministeriön Kari Hakarilta kuultiin tilaisuudessa tuorte katsaus Antti Rinteen hallituksen maakunta- ja sote-linjauksista.  Hakarin viesti hallitusohjelmasta oli selkeä: syyt uudistuksen taustalla eivät ole hävinneet mihinkään. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista on siis jatkettava, jotta ihmisille voidaan taata yhdenvertaiset palvelut eri osissa Suomea. Erityisesti on varauduttava ikääntyvän väestön tarpeisiin ja väestönmuutoksen mukana tulevaan kustannusten kasvuun.

Hakari totesi, että päättyneen maakunta- ja sote-uudistuksen aikana ehdystä työstä on hyödynnettävä kaikki mahdollinen. Tehty työ on  käytettävissä suoraan nykytoiminnan kehittämiseen mm. kuntayhtymissä kuten Eksotessa. Hankkeen loppuraportin mukaan yksi hedelmällisiä tuloksia oli alueen ja alueiden toimijoiden välinen yhteistyö. Tätä alueellista yhteistyötä on syytä jatkaa palvelujen sisältöjen kehittämisen merkeissä, kunnes seuraava hallitus linjaa rakenteista, loppuraportissa sanotaan. ”Suomella ei ole varaa odottaa uudistuksen toimeenpanoa montaa vuotta. Toiminnan kehittämiseen on panostettava rakenneuudistuksen rinnalla,” Hakari sanoi.

Maakunnat palasivat suunnitelmiin

Hakarin esityksen odotetuin osa koski Rinteen hallituksen sisältöjen esittelyä: hakari.pdf
Hallitusohjelman mukaan sote-uudistus toteutetaan 18 itsehallinnollisessa maakunnassa. Pääkaupunkia koskeva erillisratkaisu selvitetään vuoden 2019 loppuun mennessä.

Maakuntien toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta tullaan säätämään erillisellä lailla. Alueiden päätöksenteosta vastaavat suorilla vaaleilla valitut valtuutetut. Rahoitus on tulossa pääosin valtiolta, mutta valmistelu maakuntaveron käyttöönotosta käynnistetään välittömästi. Maakuntien verotusoikeus ja monikanavarahoituksen purkaminen valmistellaan parlamentaarisesti vuoden 2020 loppuun mennessä. Aiemmassa uudistuksessa oppositiota askarruttanut ”talousleikkuri” puuttuu uudesta esityksestä, tai ainakaan siitä ei ole selkeää mainintaa, Hakari totesi.

Ensi vaiheessa itsehallinnolliseen maakuntaan kuuluu sote ja pelastustoimi, mutta ympäristöterveydenhuolto selvitetään osana sote-uudistusta. Itsehallinnolliset alueet  eli maakunnat mahdollistavat kuitenkin vaiheittaisen siirtymisen monialaisiin maakuntiin. Tämä valmistellaan parlamentaarisesti vuoden 2020 loppuun mennessä. Työssä selvitetään, mitä tehtäviä kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta siirretään maakunnille. Parlamentaarisen työn valmistuttua hallitus valmistelee lainsäädännön.

SAIKO:n hallituksen puheenjohtaja Emma Kokkonen toi opiskelijoiden terveiset loppuseminaariin.

Myös Valviran ja aluehallintovirastojen sosiaali- ja terveyspalveluiden valvonta-, lupa- ja ohjaustehtävät sekä muiden valtion aluehallinnon tehtävien uudelleenjärjestelyt selvitetään parlamentaarisen selvitystyön yhteydessä vuoden 2020 loppuun mennessä. Lupa- ja valvonta-asioiden tulevaisuuden ratkaisut toteutetaan joko ennen maakuntien järjestämisvastuun siirtymistä tai myöhemmin. Samanaikaisesti niitä ei voi toteuttaa, sillä lupa- ja valvontaprosessien on toimittava koko ajan, Hakari selitti.

Tilaisuuden yksi suurista kysymyksistä oli, mitkä tahot käyvät tällä kertaa työhön maakuntien rakentamiseen. Valtiolta on luvassa lisäbudjettirahgoitusta sote-valmisteluun jo syksyllä 2019, Hakari kertoi. Avun lähtökohtana on, että kunnat ja kuntayhtymät sopivat työn organisoinnista. Avustuksen saaja voi olla kunta, sairaanhoitopiiri tai maakunnan liitto. Mikäli kunnat eivät pääse yhteisymmärrykseen, niin rahoitusta ei kohdennettaisi alueille, joilla ei päästä sopuun etenemisestä.

Tuettava toiminta voisi liittyä toiminnalliseen kehittämiseen, esimerkiksi yhteisten ICT-ratkaisujen, palveluintegraation, digitalisaation, tietojohtamisen, ennaltaehkäisevän työn tai eri asiakasryhmien, kuten ikäihmisten, palveluiden edistämiseen tai palveluverkon uudistamiseen maakuntatasolla tai tätä laajemmilla alueilla. Myös palveluiden järjestämiseen liittyvä kehittäminen voi olla tuettavaa toimintaa. Tarkoituksena on sitouttaa alue vahvasti lopputuloksiin ja kustannuskehityksen hillintään.

Tilaisuudessa kommentoineet Etelä-Karjalan kuntajohtajat kiittelivät maakunta- ja sote-uudistuksen aikana syntynyttä yhteistyötä. Sen he toivovat jäävän elämään ja kehittymään jatkossakin. Tulevan sote-hankkeen koordinaatiopalloa he olivat heittämässä Etelä-Karjalan liiton suuntaa, tosin Eksoten uuden toimitusjohtajan kommentteja asiasta ei ole vielä kuultu. Myös maakuntajohtaja Matti Viialainen näki maakunnan liiton roolin koordinoijana mahdollisena. Hän kertoi, että seminaaria edeltäneessä väliaiakaisen toimielimen viimeisessä kokouksessa asiaa oli jo alustavasti pohdittu.

Maakuntajohtaja Matti Viialaisen esitys: Maakuntauudistuksen-päätöstilaisuus-130619_Viialainen-

Vaikka seminaaripäivän keskeinen kysymys koski sote-ratkaisuja, kuntajohtajat käänsivät toistuvasti puheen maakunnan ja kuntien elinvoimaan. Saman näkökulman toivat vahvasti esille myös maakuntajohtaja, LUT provost Liisa-Maija Sainio sekä Etelä-Karjalan yrittäjien Jami Holtari.

Nuorten työpaikkojen luominen on tärkeää

Elinvoiman kehittämiseen tarvitaan yhteistyötä sekä kuntien kesken että koko maakunnan sisällä, myös maakunnan rajojen yli.  Erityisesti tulevien väestöhaasteiden osalta pitää kyetä kertomaan tarinaa houkuttelevasta, menestyvästä maakunnasta. Vaikutelmien hallinta on oleellista,  sillä Etelä-Karjalaan on saatava aikaan positiivinen kehityskierre, sanoi Savitaipaleen kunnanjohtaja Kimmo Kainulainen.

Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoilta viestin tuonut SAIKO:n hallituksen puheenjohtaja Emma Kokkonen keräsi lukuisilta tilaisuuden esiintyjiltä kiitoksia tuoreista näkökulmista. Opiskelijoiden näkökulmasta olisi tärkeää saada se ensimmäinen työpaikka. On maakunnan kaikkien toimijoiden käsissä, halutaanko opiskelijoiden jäävän maakuntaan asumaan. Tilanteessa, missä maakunnan väestön väheneminen ja työvoimapula ovat jo lähitulevaisuuden ongelmia, on nuorista opiskelijoista huolen pitäminen tärkeää.

Myös kuntajohtajat peräänkuuluttivat joukolla konkreettisia toimia nuorten työllistämiseksi maakunnassa. Mm. Ruokolahden kunnanjohtaja Tuomo Sallinen totesi, että julkisen sektorin ja yritysten on pidettävä huolta Etelä-Karjalassa opiskelevista nuorista. Tarvitaan harjoittelupaikkoja ja kesätyöpaikkoja, ei vain puheita niistä.

Maakunnan elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää huolehtia myös aluekehitykseen suunnatuista varoista muistutti Etelä-Karjalan liiton aluekehitysjohtaja Satu Sikanen. Asia on juuri tällä hetkellä ajankohtainen, sillä Suomessa ollaan valmistelemassa päätöstä EU:n aluetukien käytöstä vuosina 2021-2027.

Tilaisuuden muut aineistot:

Kaakkois-Suomen ELY: Leena-Gunnar-Entä nyt Etelä-Karjala?-TILAISUUS-130619.pdf

Lappeenrannan ympäristöterveydenhuolto-terveysvalvonnan johtaja Päivi-Roine.pdf