EN RU

Ihminen edellä kohti Etelä-Karjalan maakuntaa

(Uusinajattelijat -blogissa maakuntasuunnittelija Anni Laihanen, 9.1.2019)
Olen saanut loka-marraskuun 2018 aikana tehdä viisitoista asiantuntijahaastattelua, joita on tarkoitus hyödyntää Etelä-Karjalan maakunnan strategiavalmistelun taustaksi. Vastaajat on ”käsin poimittu” edustamaan maakunnan toimijoita tai maakunnan kannalta mielenkiintoisia näkökulmia suhteellisen laajasti, mutta kaikki vastaajat eivät ole olleet maakunnan sisältä. Mukana on ollut asiantuntijoita muun muassa niin teollisuuden, kaupan ja matkailun kuin kulttuurinkin aloilta sekä maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelusta. Alla on muutamia haastatteluista heränneitä ajatuksia ihmisnäkökulmasta. Lainaukset tekstissä ovat niin ikään haastatteluista.

Eteläkarjalainen mentaliteetti ja välittömyys ovat ainutlaatuisia ja vaikka stereotypia iloisista ja puheliaista karjalaisista ei aina ihan pidäkään paikkansa, täällä tervehditään kaupan kassaa ja kiitetään bussikuskia. Täällä purnataan Etelä-Saimaan estareissa, mutta ei pystytetä barrikadeja. Meillä voisi kollektiivisesti olla parempi itsetunto, voisimme enemmän arvostaa itseämme ja toisiamme, ja ilmapiiri on välillä negatiivinen. Huomio keskittyy vaikeuksiin ja kurjistuvaan talouteen, poismuuttavaan väkeen, väheneviin synnytyksiin ja vanhenevan väen lisääntyviin tarpeisiin. Ongelmat eivät toki poistu, jos niihin ei kiinnitä huomiota, mutta yhteiset voimavarat pitää keskittää asioiden muuttamiseen paremmiksi. Kaiken keskiössä on ihminen, joka asukkaana tai palvelujen käyttäjänä ei ole maanvaiva eikä talous ole luonnonilmiö, johon emme voisi vaikuttaa. ”Ruikuttaminen tuottaa vain halun muuttaa pois.”

Tekemisen meininki voisi olla kiveä kovempi ja luottamus yhteiseen tekemiseen verisiteitä vahvempi. Mikä olisi sellaista rohkeaa tekemistä, jota katsotaan ihaillen, joka sytyttäisi ihmisiin liekin ja valaisisi polun kulkea? Mikä olisi rohkeinta, mitä voisimme yhdessä tehdä ja miksi emme tekisi sitä? Muinoista mainoslausetta lainaten, maailma tarvitsee esikuvia ja kun asioita tekee rohkeasti, voi olla Suomen tai maailman paras. Tosin tärkeintä onkin olla arvokas jollekulle, ei välttämättä kilpailullisessa mielessä paras.

Entiset edelläkävijyytemme eivät pitkälle kanna, kun toiset menevät meidän oppejamme hyödyntäen kiivaasti ohi, tekevät uudempaa, suurempaa ja rohkeampaa. Tekevät asiat paremmin, ellemme me itse jatkuvasti paranna, luovu liiasta suunnittelusta ja ryhdy tekemään. Rohkeutta on silti miettiä, tehdäänkö asiat huolellisesti harkiten vai päätä pahkaa sännäten.

Vain tekemisellä on merkitystä. ”Oleminen on olemista, mutta tekeminen synnyttää oikeasti jotain eikä elinvoimaan riitä se, että ollaan niin kuin nytkin”. Uusinajattelu tarvitsee konkreettista tekemistä ja toimia jatkumokseen. Rohkeat ja ennakkoluulottomat hyväksyvät sen, että myös virheitä tapahtuu ja tehdään joskus vääriä valintoja. Mitä siitä, otetaan opiksi ja tehdään paremmin. Ei kaaduta ensimmäisiin eikä seuraaviinkaan vastoinkäymisiin.

Mikromuutoksilla saadaan massiivisia muutoksia, kun koko ajan katsotaan, että jokainen mikromuutos menee oikeaan suuntaan. Maailma muuttuu, toimenpiteitä ja resursseja on ruuvattava koko ajan, jotta isot tavoitteet pysyvät selkeinä tähtäimessä. Tarvitaan positiivista palautetta ja kannustamista, jotta jaksamme jatkaa.

”Ihmismieli haluaa asioita, jotka tehdään nyt tai lähiviikkoina. Että nyt ryhdytään hommiin ja saadaan jotain aikaiseksi ajassa, joka tuntuu siltä, että aloitettiin, ruvettiin tekemään ja saatiin valmista. Tyypillisin ajanjakso on kaksi kuukautta. Eli siitä, kun päätettiin ryhtyä tekemään, pitäisi saada valmista kahden kuukauden aikana, niin tulisi hyvä mieli kaikille. Saatiin aikaiseksi.”

Täällä puhutaan paljon siitä, mitä pitäisi tehdä, mutta teot saattavat jäädä tekemättä. Tekemiseen ja yhteiseen menestykseen tarvitaan vahvaa tahtoa, yhdessä tekemisen kulttuuria ja voimien yhdistämistä. Suunnittelun ja tekemisen syklit pitää saada nopeammiksi. Kun havaitaan joku muutos, joka kannattaa tehdä, kysytään: ”Oletteko mukana?”. Kaikki eivät ole, mutta odottamaan ei pidä jäädä. Ilman johtajuutta ja vastuun ottamista mitään ei tapahdu. Hyviin juttuihin halutaan tulla mukaan.

Me haluamme olla kivoissa, aikaansaavissa porukoissa ja mukana sellaisessa, mikä meitä innostaa ja inspiroi. Siitä syntyy valtavaa voimaa, joka vie asioita eteenpäin kuin Imatrankoski. Tarvitsemme verkostoja ja alustoja, joihin on helppo tulla mukaan, joissa yhteiset intressit vetävät meitä yhteen ja luomaan jotain uutta, outoa ja kiinnostavaa. Meillä on paljon hyviä tekijöitä. Kun tuetaan hyviä asioita, ne synnyttävät uusia hyviä asioita. Hyvä vetää puoleensa. Hyvä voittaa.

Anni Laihanen