EN RU

Uudistus tulee ennemmin tai myöhemmin – Hyvät käytännöt jäävät joka tapauksessa elämään

Maakunta- ja sote-uudistuksen käsittely etenee sosiaali- ja terveysvaliokuntaan

(Tiedote 22.2.2019)

Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi 22.2.2019 pitkään odotetun lausunnon maakunta- ja sote-uudistusta koskevasta lainsäädännöstä. Valiokunnan lausunnon ja tiedotteen perusteella työ näyttää edelleen jatkuvan, joskin epävarmana. Perustuslakivaliokunta esittää lausunnossaan noin 20 pontta, jotka sosiaali- ja terveysvaliokunta joutuu ratkomaan, jotta lakiesitys voidaan viedä suureen saliin päätettäväksi. Perustuslakivaliokunnan tiedotustilaisuudessa todettiin, että suuri osa ponsista on teknisiä. Uudistuksen läpimenon kannalta on merkittävää, kuinka mittavia korjaustarpeita lausunto sisätää. Eduskunnan istuntokautta on jäljellä enää kolme viikkoa, jollei sitä pidennetä.

Perustuslakivaliokunta edellyttää mm., että sosiaali- ja terveysvaliokunta tekee maakuntavaalien ajankohtaa, liikelaitoksen palveluvelvoitetta, maakuntien rahoitusta, kunnille maksettavia korvauksia, tietosuojaa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaa koskeviin säännöksiin eräitä olennaisia muutoksia. Lisäksi laajaa lainsäädäntökokonaisuutta on muutettava, mikäli ns. maku2-esitystä ei ehditä käsitellä.

”Mikäli eduskunta ei asiaa ehtisi käsitellä, palataan aiheeseen heti tulevan hallituksen hallitusohjelmassa”, toteaa muutosjohtaja Aija Tuimala. ”Yksimielisyys näyttäisi olevan ainakin sote- uudistuksen jatkosta, mutta valtakunnassa tulee saada sovittua jatkon askelmerkit jo pian. Maakunnissa on tehty valtavasti töitä, mutta myös odotettu ihan liikaa!”

Maakunta- ja sote-uudistusta on valmisteltu maakunnissa valtioneuvoston määräyksestä keväästä 2016 alkaen. Tavoitteena on ollut saada aikaan 18 maakunta, joiden oli määrä ottaa järjestettäväkseen mm. maakuntien sote-palvelut, pelastustoimi, aluekehitystehtävät sekä useita muita kunnilta ja valtioilta siirtyviä tehtäviä. Etelä-Karjalassa uudistusta on valmisteltu hyvässä yhteistyössä kaikkien osallistuvien organisaatioiden, henkilöstön, järjestöjen ja eri kansalaisryhmien kanssa.

Aineistoja jatkotyöskentelyn hyödyksi

Uudistustyön kuluessa on tuotettu paljon aineistoja, joita voidaan hyödyntää tai on jo hyödynnetty esimerkiksi maakunnan palvelurakenteen suunnittelussa. ”Olemme jo tietoisesti pitkään tehneet valmistelua niin, että se hyödyttää maakunnan toimijoiden yhteistyötä ja vie asioita eteenpäin”, kertoo Tuimala.

Esimerkiksi maakuntavalmistelun yhteydessä tehdyt selvitykset Eksoten strategiakaudesta, kehittämistoiminnasta ja tulevasta strategiasta ja kuntien kantokyvystä sekä näiden yhteinen käsittely auttoivat maakunnallisesti hahmottamaan kokonaiskuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon tilanteesta sekä kuntien taloustilanteesta ja talousnäkymistä. Myös helmikuun puolivälissä julkaistut tiedot tulevien vuosien väestökehityksestä täydentävät tilannekuvaa tulevan palvelurakenteen suunnittelua varten.

Uudistuksen aikana tehtyä työtä voidaan käyttää hyväksi jatkossa, vaikka maakunta julkisena organisaationa jäisi vielä toteutumatta. Etelä-Karjalassa on ennenkin totuttu tekemään yhteistyötä ilma lainsäädännöllistä pakkoa.
Hyviä käytännön toimintatapoja luotiin mm. Lape- ja IOT-hankkeissa, joissa on kehitetty digitaalisia ja muitakin uusia palveluja lapsiperheille ja ikäihmisille.

Esimerkiksi kuluvalla viikolla pidetyssä kuntaseminaarissa ideoitiin jo maakunnan yhteistä foorumia, johon tulisi paitsi julkisen sektorin, myös suurimpien työnantajien edustajat miettimään ja työstämään yhdessä ratkaisut koko maakuntaa kohtaaviin haasteisiin. Etelä-Karjalan maakunnan tilannekuva on selvillä, ja nyt pitää ryhtyä toimiin – tulipa maakuntalakeja tai ei. Tarvitaan edelleen edelläkävijän rohkeutta ja uusinajattelua, jotta jatkamme yhteistyötä halusta, ei pakosta.

Maakunnan toimijat ja maakunnat löysivät toisensa

Maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutuksesta yhteistyö maakunnan eri toimijoiden kesken on merkittävästi lisääntynyt. Sen ansiosta tilanne- ja kokonaiskuva maakunnan tilanteesta on päivittynyt ja täydentynyt aiempaa huomattavasti paremmin ja realistisemmaksi.

Esimerkki osallisuustyön hyvistä käytännöistä on Lappeenrannassa ja Imatralla järjestetty nuorten Vaikuta älä valita -päivä.

Esimerkkejä yhteistyön vahvistumisesta löytyy monia. Eksoten yhteistyö on tiivistynyt erityisesti Pelastuslaitoksen kanssa. Kotona asumisen turvallisuuteen (KAT-toiminta) ja muuhun varautumiseen (EKTURVA, varautumisen suunnittelu, kriisiviestintäkoulutus ja -suunnittelu) ovat käytännön esimerkkejä yhteistyön lisääntymisestä.
Maakuntavalmistelun mukanaan tuoma yhteistyö on vahvistanut työllisyysohjelman valmistelua Etelä-Karjalassa.

Maakunnan näkyvyys ja merkitys ulospäin on parantunut ja ihmiset ovat tietoisempia maakunnan tehtävistä. Se on lisännyt kiinnostusta siihen, miten pääsee vaikuttamaan ja osallistumaan yhteisten asioiden suunnitteluun.

Yhteistyö maakuntien välillä on myös kasvanut ja asioita on opittu tekemään ja valmistelemaan yhdessä ja yhteistyössä. Tehtäviä on voitu jakaa maakuntien kesken niin, että se maakunta, jolla on parhaat valmiudet ja resurssit jonkin tehtävän hoitamiseen, on ottanut tehtävän ja jakanut valmiin tuloksen muille.

Yhteistyötä maakunnan sisällä ja maakuntien välillä varmasti jatketaan. Asukkaiden osallistaminen on saatu hyvään vauhtiin ja siitä ei haluta luopua. Esimerkiksi maakunnan nuoret ovat päässeet mukaan maakunnalliseen osallisuustoimintaan. Edellä mainittuja asioita kehitetään edelleen, käy uudistukselle miten tahansa.

Lisätietoja: Muutosjohtaja Aija Tuimala, 040 869 6494, aija.tuimala@ekarjala.fi
Erkki Hokkanen, 05 616 7001, erkki.hokkanen@ekpelastuslaitos.fi
Tuula Karhula, 040 194 4936, tuula.karhula@eksote.fi