Valikko Sulje

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö 30 vuotta

Virkistysaluesäätiön väkeä ryhmäkuvassa.

Maakunnallisten retkeilypalvelujen kehittämistä 1990 – 2020

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön perustamisesta on tänä vuonna kulunut 30 vuotta. Säätiö juhlisti merkkivuotta Suomen luonnon päivänä.

Miksi kunnallista virkistysaluetoimintaa tarvitaan?

Jokamiehenoikeus metsissä ja vesillä liikkumiseen ja oleskeluun on suomalaisten etuoikeus. Luonto on tarjonnut suomalaisille elinympäristön vuosituhansien ajan, ja varmasti sen seurauksena nykyihmisilläkin on tarve päästä luontoon. Nykyisin luonnossa vietetyn ajan tiedetään myös tutkimustenkin perusteella ylläpitävän terveyttä.

Suomessa Metsähallituksen luontopalvelut ovat merkittävin luonnon virkistyspalveluiden tuottaja; he vastaavat retkikohteista kansallispuistoissa ja muilla valtion alueilla. Nämä eivät ole sijoittuneet tasaisesti maakunnittain, sillä muun muassa Etelä-Karjalassa ei ole kansallispuistoja. 1980-luvulla alettiin laatia rantayleiskaavoja, joissa tehtii varauksia yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitetuille kohteille eri maanomistajien kiinteistöillä. Tällä pyrittiin varmistamaan, että kaikille hienoille rannoille ei rakenneta yksityisiä mökkejä, vaan niitä jää myös yleiseen käyttöön ja samalla voi ohjata retkeilyn käyttöpainetta tiettyihin kohteisiin. Virkistysalueiden toteuttamiseksi YM alkoi myöntää avustuksia, joita ei myönnetty yksittäisille kunnille, vaan hakijana tuli olla seudullinen organisaatio.  

Tämä oli alkusysäyksenä maakunnallisten virkistysalueyhdistysten perustamineen. Ensimmäisenä perustettiin Uudenmaan virkistysalueyhdistys vuonna 1988, ja seuraavaksi syntyivät Hämeen virkistysalueyhdistys ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Sittemmin kunnallisesti rahoitettuja virkistysalueyhdistyksiä on perustettu myös Päijänteelle, Etelä-Savoon (Saimaan virkistysalueyhdistys), Pirkanmaalle ja viimeksi Kymenlaaksoon. Kuntien rahoittamilla seudullisilla virkistysalueilla on tärkeä tehtävä kohtuullisen matkan päässä olevien saavutettavissa olevien virkistyskohteiden toteuttajana sekä alueen matkailullisen vetovoiman lisääjänä. Tämä korostuu erityisesti Etelä-Karjalan maakunnassa.

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön alku 

Samana vuonna kun Uudellamaalla perustettiin ensimmäinen virkistysalueyhdistys, perustivat Etelä-Karjalan ydinkunnat työryhmän valmistelemaan sääntöluonnosta virkistysaluesäätiölle ja neuvottelemaan Enso Gutzeit Oy:n kanssa yhtiön omistamista virkistyskäyttöön soveltuvista Saimaan saari- ja rantakohteista. Säätiön peruspääomaan sekä alueiden rahoitukseen antoivat asukasmäärien mukaiset osuudet Lappeenrannan ja Imatran kaupungit sekä Joutsenon ja Taipalsaaren kunnat. Säädekirja allekirjoitettiin ja ensimmäinen hallituksen kokous pidettiin tammikuussa 1990.

Alueiden hankinta, retkisatamat Saimaalla

Ympäristöministeriön tarjoama avustus alueiden hankintaan oli merkittävä kannustin kuntien yhteistyölle virkistysalueiden perustamiseksi. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön ensimmäinen hankinta oli Ilkonsaari heti perustamisvuonna ja seuraavana vuonna alue Satamosaaresta. 1990-luvulla Saimaan retkisatamaverkosto täydentyi ja eteläisen Saimaan alueesta alkoi muodostua yksi maan parhaista veneilyalueista – paitsi vesistön tarjoaman ympäristön, myös palveluiden suhteen. Satamiin rakennettiin laitureita, grillikatoksia, käymälöitä, saunojakin. Alkuun päästiin saarien hankinnalla, mutta säätiön tarkoitus on alusta asti ollut palvella muitakin kuin veneilijöitä. Päihäniemen Satamahiekan alue, 1,5 km etelän suuntaan avautuvaa hiekkarantaa, ostettiin vuonna 1993, ja seuraavaksi suurin yksittäinen kauppa oli Ruuhonsaaret ja Rastinniemi vuonna 1995. Säätiön maaomaisuus karttui siis vauhdikkaasti. Kaikkia yksittäisiä kohteita luettelematta, seuraavat merkittävät täydennykset maakunnallisten virkistysalueiden verkostoon tulivat 2000-luvun puolella: Hiitolanjoki 2004 ja Huuhanranta 2007. Säätiön omistuksessa olevien alueiden, noin 200 ha, lisäksi virkistysaluesäätiö ylläpitää myös useita erilaisin sopimuksin hankittuja alueita, kuten Sarviniemi, joka on vuokrattu Metsähallitukselta vuonna 2017.

Näiden viimeksi mainittujen aluehankintojen myötä laajeni myös säätiön taustalla toimivien kuntien joukko, kun Rautjärvi ja Ruokolahti tulivat mukaan säätiön omistajiksi. Vuodesta 2013 säätiössä ovat mukana kaikki Etelä-Karjalan kunnat, aiemmin mainittujen lisäksi Lemi, Luumäki, Parikkala ja Savitaipale.

Nykyaikainen projektiorganisaatio

Retkeilypalvelujen tuottaminen maakunnan asukkaille on edelleen säätiön tärkein perustehtävä, joka toteutetaan kuntien perusrahoituksella. Viimeksi kuluneen reilun kymmenen vuoden aikana toiminta on laajentunut retkeilyn ja virkistyskäytön kehittämiseen. EU-hankerahoitus on mahdollistanut niin investointeja infrastruktuuriin kuin muita kehittämistoimia retkeilyn ja luontomatkailun edistämiseksi Etelä-Karjalan maakunnassa. Näistä tuore esimerkki on uusi verkkosivusto, josta maakunnan luontopolut, retkeilyreitit ja retkikohteet löytyvät sekä kartalta että esiteltynä neljällä kielellä. Ekarjala-retkeily -sivusta hyötyvät asukkaat, kunnat ja matkailuyritykset, ja sivuston avulla maakunnan uskotaan nousevan tunnetuksi retkeily- ja aktiviteettimatkailukohteeksi.

Tänä vuonna säätiöllä on käynnissä useampia ja suurempia projekteja kuin koskaan 30 vuoden aikana. Suvorov-hankkeella kehitetään uusia matkailutuotteita yhdessä Etelä-Savon ja venäläisten kumppanien kanssa. Ketjureaktio on pyörämatkailun kehittämishanke, jonka ajankohtaisuuden tämä kesä on todistanut.

Monin tavoin suurin ja merkittävin jopa kansainvälistä kiinnostusta saanut projekti on käynnissä Hiitolanjoella, missä kolme voimalaitospatoa tullaan purkamaan vuoteen 2023 mennessä.  Uhanalaisen laatokanlohen pääsy jokea ylös laajemmille lisääntymisalueille on merkittävä luonnonsuojelutoimenpide, jonka mahdollistaa monilta eri tahoilta saatu rahoitus.

Jotta tähän on päästy, ovat virkistysaluesäätiön hallitukset tehneet määrätietoisesti päätöksiä 30 vuoden aikana. Säätiön palveluiden tilaajana ovat Etelä-Karjalan kunnat, joilta toivotaan rahoituksen varmistamista haastavinakin aikoina. EU-rahoitus on välttämätön palvelujen ja infrastruktuurin kehittämiseen. Säätiön tuottamien virkistyspalvelujen merkitys asukkaille ja matkailijoille ei tule varmasti ainakaan vähenemään.

hanna.ollikainen@ekarjala.fi
040 823 5105
www.ekvas.fi  www.ekarjala-retkeily.fi