Valikko Sulje

Istuta vielä se omenapuu

Etelä-Karjalan liiton maakuntahallitus teki syksyllä 2019 päätöksen maakunnan tulevaisuustarkastelun 2040 käynnistämisestä ja työtä tukemaan valittiin Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Tulevaisuustarkastelussa MDI vastaa skenaariotyöskentelystä, jonka halutaan hyödyttävän vahvasti sekä maakuntaohjelman että maakuntakaavan valmistelua että alueen kuntien omaa strategiatyötä, yhteistä edunvalvontaa ja Etelä-Karjalan aseman kirkastamista maakuntien välisessä vertailussa.

Skenaariot ymmärrämme kuviteltavissa oleviksi, mahdollisen tulevaisuuden johdonmukaisiksi kuvauksiksi. Niiden pohjalta voimme arvioida toimintaympäristömme tulevaa kehitystä ja vaikutuksia sekä yhdessä päättää toimenpiteistä ja valinnoista, joilla maakunnassa tulevaisuuteen valmistaudutaan mahdollisuudet hyödyntämällä ja uhkiin varautumalla. Lähtökohtainen oletuksemme on, että mikään valmisteltavasta neljästä skenaarioista ei sellaisenaan toteudu eikä ole yksinomaan hyvä, huono tai edes neutraali. Kullekin skenaariolle muotoillaan varautumissuunnitelma.

Kuvassa tulevaisuustarkastelun työpajaaan osallistuvia maakuntahallituksen jäseniä pöytäryhmissä. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra, maakuntajohtaja Matti Viialainen, Jäsen Armas Timonen sekä aluesuunnittelupäällikkö Marjo Wallenus työpajassa. Tulevaisuustyön työpajatyöskentelyä 

Skenaarioiden runkoja on alkuvuoden 2020 aikana työstetty muun muassa työpajoissa, joissa teemoina ovat olleet osaaminen, yhteistyö ja sosiaalinen pääoma sekä uusiutuminen. Läpileikkaavia teemoja ovat megatrenditasoiset digitalisaatio, väestökehitys, ilmastonmuutos ja ympäristö, kansainvälisyys, turvallisuus, saavutettavuus, hyvinvointi sekä työelämään liittyvät muutokset. Olemme työpajoissa iloksemme tavoittaneet osallistujia hyvin monipuolisesti muiden muassa kunnista, koulutuksen järjestäjiltä ja opiskelijajärjestöistä, yrityksistä, yhdistyksistä, kehitysyhtiöistä, ELY-keskuksesta, Eksotelta, pelastuslaitokselta ja jopa nuorisovaltuustoista. Viime viikolla järjestimme virtuaalisen työpajan lukion maantiedon opiskelijoille.

Työn piti valmistua toukokuun loppuun mennessä. Koronapandemia haittaa nyt sellaista maakunnan toimijoiden fyysistä vuorovaikutusta ja läsnäoloa, joka tulevaisuustarkastelun ja siihen sitoutumisen kannalta olisi äärimmäisen tärkeää. Yhdessä on vielä tarkoitus muotoilla maakunnalle toivottava tulevaisuuskuva ja toimenpiteet sen saavuttamiseksi. Siksi työtä jatketaan syksyyn ja sen tulee valmistua lokakuun loppuun mennessä.

Skenaarioiden työnimet ja kuvaus niiden ytimistä: 

  • Kurimus, jossa väestönkehitys heikkenee ja alueiden erot kasvavat
  • Käperrys, jossa paikalliset yhteisöt menestyvät, mutta yhteiskunta polarisoituu
  • Edistys, jossa teknologian kehitys auttaa ja kurittaa
  • Karsta, jossa ilmastonmuutos etenee ja kansainvälinen yhteisö rakoilee

Skenaarioaihioita lukiessani olen miettinyt Etelä-Karjalan maakunnan luonnetta, vahvuuksia ja arvoja. Mikä on se yhteinen pohja, jolle voimme rakentaa uskomme tulevaisuuteen ja sellaiset toimet, jotka meidän on joka tapauksessa pakko rohkeasti tehdä? Voimmeko määritellä yhteiset periaatteet, joiden mukaan toimimalla koko maakunta menestyy, kunkin seudun, kunnan, alueen ja kylän luontaisia vahvuuksia vahvistamalla?

Sillä niin paljon helpompaa on vahvistaa niitä vahvuuksia, joita meillä on kuin harmitella jotain, mitä meillä ei ole. Ja meillähän on! Vahvaa maailmanluokan teollisuutta, me osaamme käydä kauppaa ja tehdä tutkimusta. Yliopistomme ottaa rohkeasti ratkoakseen tulevaisuuden kannalta kaikkein kiperimpiä ongelmia uusiutuvista polttoaineista ruoantuotantoon ja veden puhtauteen. Meillä on upea, ainutlaatuinen luonto, Saimaa ja muut vesistöt sekä sijainti suurvallan kyljessä. Meillä on iloista karjalaisuutta, vieraanvaraisuutta ja turvallisuutta. Olemme sopeutuvia ja joukkoomme on helppo solahtaa. Näitä mainioita rakennuspuita kiinni pitämään tarvitsemme rohkeaa asennetta ja luottamusta, sitoutumista yhteisen hyvän tuottamiseen ja valmiutta luopua sellaisesta, mikä ei vie asioita eteenpäin.

”Kuule istuta vielä se omenapuu, vaikka tuli jo tukkaasi nuolee” lauloi Juice Leskinen. Myös tulevaisuususkoista, perusoptimistista realistia välillä pelottaa. Entä jos tämä kevät onkin viimeinen? Sitä suuremmalla syyllä meidän täytyy pyrkiä tekemään hyviä, kestäviä asioita niin omassa elämässämme kuin yhteiskunnassa. Ymmärtää, että tänään tekemämme valinnat ja päätökset siltaavat meidät tulevaisuuteen. Entistä tärkeämpää on pyrkiä hyvään ja istuttaa onnellisen elämän ituja toisiimme ja ympäristöömme. Sillä tulevaisuus on tehtävä, joka kuuluu meille kaikille. Sinulle ja minulle.

Voimia, terveyttä ja rohkeutta!

Aluekehitysasiantuntija Anni Laihasen kirjoitus 28.4.2020 Etelä-Karjalan tulevaisuustarkastelusta.