Valikko Sulje

Lapsiystävällinen maakunta

Pehmoleluja paarien päällä menossa ambulanssin kyytiin.

Olen työskennellyt varhaiskasvattajana Taipalsaarella vuodesta 1989. Etelä-Karjalassa meillä on erinomainen oppimisympäristö. Luonto – harjut, supat, Saimaa ja metsät – ovat aivan vieressä. Luonto tarjoaa ihmeteltävää ja herättää kysymyksiä kaikkina vuodenaikoina. Jäätyykö saippuakupla? Missä on suurin kuusi? Minkä kokoisia ovat karttaan pisteenä merkityt kivet? Varhaiskasvatus- ja esiopetusikäisten lasten seurassa pääsee etsimään vastauksia lasten kysymyksiin yhdessä heidän kanssaan. 

Keväällä 2019 päiväkoti Satulaivan Puuhiset-ryhmä sai Lastentarhanopettajaliiton palkinnon valtakunnallisesti parhaana tiiminä projektilla ”Pihatähtimöitä sukissa ja muita siemen- ja itämistutkimuksia.” 

2018-2019 keräsimme kysymyksiä. Eniten ryhmäämme kiinnosti kysymys: ”Voidaanko kävellä ulkona sukkasillaan, jos siihen liittyy jotain tieteellistä?” 15.8. jokainen toi esiopetusryhmään vanhoja, pieniä, hiukan rikkoutuneita eriparisukkia. Lähdimme kävelylle metsään. Lapset kommentoivat, että ”oli hassua kävellä sukkasillaan, polulla oli kuivaa, villasukalla on ihana kävellä”.

Toinen sukka pääsi viikoksi pakastimeen, toinen käännettiin heti nurinpäin ja sukka sai sisäänsä kosteaa multaa. Lokakuussa 2018 meillä oli  yhteensä 68 purkkia, joiden sisällä oli hiukan multaa sisältävä sukka. Niistä 51:ssä kasvoi jotain vihreää:

yhdeksässä sukassa jauhosavikkaa ja jotain muuta, 31 sukassa pihatähtimöä, viidessä sukassa ketunleipää, kolmessa kurjenpolvia ja kahdessa heinää – yhdessä luultavasti orvokki. Vihreää sisältävien purkkien viereen laitettiin vihreä palikka ja ainoastaan multaa sisältävien purkkien viereen musta palikka. Näin saimme tehtyä tilastot.

Teimme omia elokuvia siemenistä, rakensimme paperisia helikoptereita ja muovipussilaskuvarjoja. Lapset nauttivat tutkimisesta, uusien asioiden kokeilusta ja keksivät koko ajan lisää kysymyksiä, joihin hakea vastauksia. Lapset tutkivat lukuvuoden aikana ruokaa monin eri tavoin sekä saivat siemeniin liittyviä kotitehtäviä. Teimme retket sekä S- että K-marketteihin tutkimaan, mistä hedelmät ja kasvit olivat kauppoihin matkustaneet, ja merkitsimme maat suureen maailmankarttaan.

Päiväkoti Satulaivan Vadelmatalo-ryhmän työ Mäenlaskututkimuksia sai valtakunnallisen palkinnon parhaana tilastollisia menetelmiä hyödyntäneenä työnä. 

Ennen kouluikää syntynyt innostus luonnonilmiöihin ja -tieteisiin ja hyvät perustaidot lukemisesta sekä matematiikasta tasoittavat merkittävästi lapsen tietä läpi opiskelun. Varhaiskasvatuksessa syntyy projekteja, joissa oppivat sekä vanhemmat että lapset. Lapset kertovat tutkimisesta innokkaasti vanhemmilleen. Ja moni projektimme on innostanut vanhempia retkeilemään lastensa kanssa Pakkalan Petäjälle, Sarviniemeen, etsimään suppaa, jossa meillä on maja, ja valokuvaamaan jäistä rakennettua linnaa keskelle metsää. 

Hyvät käytänteet varhaiskasvatuksessa eivät synny ilman innostuneita aikuisia, ja heitä Etelä-Karjalassa riittää!  LUT:n UNIORI-Junnuyliopisto käyttää kirjoittamaani materiaalia “Tiedeleikkejä Pikkututkijoille”, PS-kustannus 2017, osana Tutkijan salkkua – esikoululaisille koottua opetusaineistoa.

LUMA-toiminnan kohderyhminä ovat 3-19-vuotiaat. Etelä-Karjalan alueella LUMA-Saimaa on aktiivinen yhteistyökumppanimme. Esiopetusryhmät ovat saaneet usean vuoden ajan vieraakseen asiantuntijoita LUT:sta. Vierailujen sisältö perustuu LUT:n strategian kolmeen painopistealueeseen: puhdas energia, kiertotalous sekä kestävä liiketoiminta ja yrittäjyys. Professorikummien kanssa on rakennettu katapultteja ja sekoitettu perunajauhoista limaa ja tutkittu veden kulutusta. 

Kuluneena lukuvuonna esiopetusryhmät ovat tutustuneet ihmiseen yhteistyössä Saimian (vuoden alusta LAB AMK) ensihoitajaopiskelijoiden ja sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa. 

Tapasimme toukokuussa Saimian opettajan Mia Blomqvistin, ja hän kertoi, että opiskelijat tarvitsisivat tietoa kuusivuotiaista lapsista. Millä tavoin lasten  kanssa keskustellaan, miten he ajattelevat ja mikä heitä pelottaa? Yhteistyöajatus jäi silloin itämään. 

Keväästä elokuuhun kerättiin jokaisen Taipalsaaren kirkonkylän esioppilaan kotona kysymyksiä. Ihmiseen, kasvamiseen, terveystarkastuksiin, rokotuksiin ja anatomiaan liittyviä kysymyksiä saapui 50 kappaletta. Moni pelkäsi rokotuksia sekä kouluruokaa ja piti sydämen jyskytystä vaarallisena. Lähetimme Mia Blomqvistin sairaanhoito- ja ensihoito-opiskelijoille esioppilaiden ihmisaiheisia kysymyksiä. He vastasivat meille videolla, jolla kutsuivat meidät Saimian työpajapäivään. Opiskelijoiden tavoite oli saada kokemuksia lapsista ja opettaa heille yksinkertaisesti ja havainnollisesti, miksi sydän tarvitsee liikuntaa, miksi ambulanssi on tärkeä ja mitä siellä tehdään, paljonko ihmisessä on verta, kuinka pitkä on suolisto, miten ihminen kasvaa, mitä aivot tarvitsevat ja miksi rokotuksia annetaan. 

Marraskuussa 2019 esioppilaat kiersivät Saimia-oppilaitoksessa pehmolelujensa kanssa työpajoja ulkona ja sisällä. Esioppilaat oppivat, että sydämen syke onkin tärkeää ja sydän tarvitsee liikuntaa. Monet ruoka-aineet jotka maistuvat hyvältä sisältävät liikaa suolaa ja sokeria. Saimian opiskelijat ohjasivat lapsia ammattitaitoisesti, selkeästi ja empaattisesti. Lapset arvioivat omaa oppimistaan palikoiden ja kuvien avulla. Esioppilaat opettivat Luma-viikon vanhempien ja lasten illassa projektiemme tiedot vanhemmilleen ja tekivät julisteen havainnollistamaan kertomista. Projekti jatkui esiopetusryhmissä leikin, liikunnan ja kemiallisten kokeiden (kananmuna eri nesteissä) avulla. Käytännön tavoitteet oppia opiskelijoiden ja esioppilaiden kanssa yhdessä toteutuivat, ja lasten tavoite oppia toiminnallisesti ihmisestä toteutui.

Esioppilailta saapui myös kysymyksiä kestävästä kehityksestä. Miksi eskarin oven pielessä olevaan koulun roskikseen laitetaan kaikki roskat sekaisin? Esioppilaan äiti lahjoitti meille lajitteluastiat/kassit lasin, metallin, kartongin ja paperin lajitteluun. Kutsuimme Etelä-Karjalan Jätehuollon Jätejengin kertomaan lajittelusta ja sen jälkeen integroimme kestävän kehityksen avaruusaluksen rakentamiseen, taidekasvatukseen, musiikkiin, askarteluun, matematiikkaan ja lasten ja vanhempien yhteiseen LUMA-iltaan. Valmistimme kierrätyskoristeita yhteistyökumppanina Lappeenrannan Instrumentarium, jonka somisteet kierrätimme ystävänpäiväkoristeiksi. Esioppilas: ”Näistä sydämistä olisi tullut roskia. Nyt niistä tuli koristeita. Ei tarvinnut heittää niitä pois.” Voidaan auttaa pitämään ympäristö siistinä. 

Helmikuussa huomasimme, että koulun roskakatos on pieni, mutta koulu on kohta suuri. Olavi ei löytänyt metalliroskille paikkaa, eikä Elias muoviroskille. Ville ehdotti, että pyydämme lisää laatikoita, joihin voi kaikki kierrättää oikeille paikoille. Lähetimme aloitteen tekniselle toimelle.

Kirjojen pariin innostaminen on koettu Taipalsaarella tärkeäksi. Marjatta Kurenniemi asui ja kirjoitti Taipalsaarella, ja Marjatan tarinat on tärkeää tuoda lähelle taipalsaarelaisia perheitä. Kirja, runo ja satu ovat myös oppimisympäristöjä, joiden pariin innostaa meidän lisäksemme myös kirjasto. Varhaiskasvatuksen ja kirjaston yhteistyöhön sisältyy kirjastokäyntejä, joissa lapset valitsevat kirjoja luettavaksi. Lapsille muodostuu kirjastokäynneillä kuva, mikä kirjasto on ja mitä siellä tehdään. Kirjasto järjestää satutunteja ja mahdollistaa myös lasten ja varhaiskasvatuksen henkilöstön omien satuhetkien järjestämisen. Kirjastossa järjestetään taidenäyttelyitä, joihin varhaiskasvatus tutustuu aktiivisesti. Kirjasto tarjoaa mahdollisuuden varhaiskasvatuksen omien näyttelyiden ideoimiseen ja järjestämiseen. Tavoitteena on positiivisen, ”kirjastossa on mukavaa käydä” -tunteen herättäminen.

Tätä yhteistyötä täydentää loistavasti kirjaston henkilökunnan into hypätä mukaan projekteihimme. Kokoonnuimme kirjastoon ja kuulimme Marjatta Kurenniemen runoja sekä ruokaan liittyviä tekstinpätkiä Marjatta Kurenniemen neljästä hahmosta. Hahmot olivat Pukke Punamuurahainen, Höpsökärpänen, Sisi Sisilisko ja Etana-etana-etana. Lapset pääsivät piirtämään hahmojen lempiruokia ja inhokkiruokia sekä kirjoittamaan heille herkkureseptejä. Erasmus-projektiin 100 steps liittyen lapset ja heidän vanhempansa pääsivät vierailulle Marjatta Kurenniemen kotiin. Varhaiskasvatuksen väki järjesti Kurenniemen tilalle sanataidetehtäviä, jotka pohjautuvat Marjatan tarinoihin.

Nykyaikainen, elämyksellinen lastennäyttely perustuu hyvään tarinaan, kiinnostaviin esineisiin ja ajatuksia herättäviin sisältöihin. Viikintiellä Helsingissä sijaitseva Tekniikan museo valitsi Taipalsaarelta esiopetusryhmät yhteistyökumppanikseen kehittämään museonsa näyttelytoimintaa. Taipalsaari oli mukana Pienten Paja -hankkeessa, jossa kehitettiin Tekniikan museoon vuoden 2019 marraskuussa avautunut Kummituksen keksintökone -näyttely. Teknologian avulla kokemus esineisiin liittyvistä kertomuksista ja näkökulmista vahvistuu ja monipuolistuu, kun toiminnan perustana ovat aidot esineet, jotka tarjoavat erilaisia lähestymistapoja menneeseen ja tulevaan. Pienten Paja hankkeessa kehittyi Taipalsaarella myös pienten lasten luovuuden ja oivaltamisen kautta tapahtuva teknologia- ja innovaatio-oppimisen tukeminen. Tämä toimintatapa jatkuu edelleen ja meillä on parhaillaan lainassa Tekniikan museon Tarinamatto.

Varhaiskasvatusikäisten parissa oppii joka vuosi uutta. Lasten kanssa toteutetuista projekteistamme on haluttu kuulla Science On Stage -tapahtumissa Lontoossa, Debrecenissä ja Ankarassa. Heinäkuussa 2019 ja marraskuussa 2019 olin kouluttamassa opettajia Kiinassa teknologiakasvatuksesta sekä kitkatutkimuksistamme, joita muutama vuosi sitten teimme mäenlaskun yhteydessä…

Kirsi Rehunen
varhaiskasvatuksen opettaja
Taipalsaaren kirkonkylän koulu, esiopetus


Kirsin johdolla Taipalsaaren lapset ovat yllä mainittujen asioiden lisäksi kaksi kertaa voittaneet Tekniikan Akateemiset ry:n järjestämän Tutki-Kokeile-Kehitä -kilpailun esi- ja alkuopetuksen sarjan: vuonna 2019 ja vuonna 2018. [toim.huom.]

Lisää linkkejä ja videoita aiheesta:

Linkki kivitutkimusvuoten ja yhteistyöhön Saimian kanssa