Valikko Sulje

Miettilässä kummittelee

Piirroskuva vanhasta naisesta, jonka käsivarsiin on tarttunut kahden hyökkääjän kädet.

Rajan kiroihin liittyy osaltaan pikkuvihan miehitysaika (1742-1743). Tuolloin Venäjän puolelle jäänyttä rajaseutua kuritettiin ankarasti ja Miettilästäkin poltettiin 15 taloa. Vain yksi säilyi, sekin ryöstettynä ja hävitettynä. Lähialueella sijaitseva Ämpääntien (nykyinen Karkeikontie Ämpäähän) kerrotaan saaneen nimensä ajankohtana, kun venäläiset tai kasakat surmaavat paikalla vanhan naisen, ämmän. Ruumis heitettiin rotkoon ja pää jätettiin tielle tai ämmä haudattiin ensin elävältä, pää lyötiin myöhemmin poikki ja heitettiin rotkoon.

Akka on taas levoton, kulkee hameenhelmat pölyistä ja hiekkaista Ämpääntietä pyyhkien. Akan kiroukset ja kiljaukset sekoittuvat iltaa tervehtivien lintujen lauluun. Kylän talot palavat jälleen ja akan silmiin heijastuu leimuavien liekkien kuva. Miettilän talot ovat tulessa! Akka kiirehtii turvaan, mutta kuten aina ennenkin, jää kiinni.

Miehet ovat samat kuin aina. Mustat, tummanpuhuvat katseet seuraavat akan voimatonta rimpuilua. Vanhuuden kuihduttama ruumis heitetään kuoppaan ja maata ladotaan päälle. Akan irtihakattu kiukkuinen pää on kuin pallo kuutamon valaisemalla tiellä. Vaaleat, harvat hiukset heiluvat ja akka päästelee suustaan hirvittäviä kirosanoja. Armoa akka ei pyydä, sitä hän ei heille suo. Käyköön, kuten on kirjoitettu. Akan pää lyötiin poikki ja ruumis löytyi myöhemmin läheisestä rotkosta. Näin sai nimensä Ämpääntie.

Teksti: Pekka Vartiainen
Kuva: Anni Jokitalo
Sijainti kartalla

Kirjoitus ja kuvat ovat osa Rural Explorer -hankkeessa tehtyä Tarinajoki-kirjaa, johon on koottu Kaakkois-Suomen maaseudun matkailuyritysten käyttöön alueen historiaan ja nykypäivään liittyviä kiinnostavia ja yllättäviä tarinoita sekä yhdistetty niihin paikkatietoa.