Valikko Sulje

Puu puhuu

Puun latva taivasta vasten.

Immalanjärven Manlahdessa kohoaa mänty, joka tarkastelee maisemaa yli sata-vuotiaan tyynellä arvokkuudella. Sen mahtavilla oksilla on pesinyt telkkä, ja liito-oravat ovat löytäneet sen varjoista suojaa itselleen. Aivan puun tuntumassa on ollut joskus aitta, jossa säilytettiin kelirikon aikaan ruumiita ennen niiden siirtämistä kirkolle. Puuta kutsutaan ”Papin petäjäksi”, koska perimätiedon mukaan eräs pappi olisi käyttänyt sen viereen pystytettyä lavaa puhujakorokkeena seurakunnalle saarnatessaan. Puu rauhoitettiin 1967.

Pappi kiipeää kipeillä jaloillaan portaat ja ottaa minusta tukea. Puuskuttaa, kurkusta kuuluu ohutta vinkunaa. Kovin näyttää olevan työlästä tänään. Ihmiset alkavat kerääntyä paikalle. Ojentelen oksiani ystävän yllä. Tämä seisoo hieman kumarassa, kunnes kohottaa katseensa ja hymyilee. Alkaa puhua. Huojutan itseäni, annan tuulen viedä. Ystävän ääni kantaa edelleen pitkälle, vaikka ikää jo on.

Syvältä kaarnastani löytyy vielä muisto siitä hetkestä, kun hän kiipesi lähelleni ensimmäistä kertaa. Oli alkava kevät ja harteillani ohut, vihreän hento kaapu. Hän puhui ja kaikki se kylmyys, joka oli siihen asti asunut lähellä olleissa kuolleissa ja tullut osaksi minua, väistyi. Hänen sanoistaan leimahti lämpö ja se tarttui lehvästööni antaen niille uutta voimaa ja kasvua. Silloin heräsin taas henkiin.

Nyt näen, miten hän vapisee. Olemus on vielä vakaa, mutta tiedän jonkin saapuneen päätökseensä. Hän on lähdössä kauas pois. Jos puulla on muisti, kannan häntä mukanani. Nyt on minun vuoroni antaa ystävälleni elämä.

Teksti: Pekka Vartiainen
Kuvat: Anu Nuutinen
Sijainti kartalla

Puun latva taivasta vasten.

Kirjoitus ja kuvat ovat osa Rural Explorer -hankkeessa tehtyä Tarinajoki-kirjaa, johon on koottu Kaakkois-Suomen maaseudun matkailuyritysten käyttöön alueen historiaan ja nykypäivään liittyviä kiinnostavia ja yllättäviä tarinoita sekä yhdistetty niihin paikkatietoa.