HomeVuoteni Linnoituksen isäntänä

Artikkelit samasta aiheesta

Uusimmat

Kategoriat

Vuoteni Linnoituksen isäntänä

Anu Talka Linnoituksen isännän asusteissa.

Sain Lappeenrannan kaupungilta kunnianosoituksen vuosi sitten elokuussa – minut nimettiin 24. Linnoituksen isännäksi. Tehtävään valitaan vuosittain lappeenrantalainen tai Lappeenrannasta lähtöisin oleva omalla alallaan ansioitunut ja kaupungille positiivista mainetta tuottanut henkilö. En ollut edes ajatellut olevani näiden määreiden arvoinen, joten kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan soittaessa asiasta, olin hyvin yllättynyt.

Elokuussa 2019 sain sitten käädyt ja asun edeltäjältäni Sari Lehtiseltä sekä kauniit saatesanat kaupunginjohtajalta. Alkoi tutustuminen elämään viittasankarina, joka ulkoisesti muistutti kovasti Hyacinth Bucketia – Patricia Routledgen kuulua roolihahmoa Pokka pitää -sarjasta. Viittasankareille on ominaista halu pelastaa maailmaa, ja kun ihmisen ei ole hyvä jäädä vain makaamaan paikoilleen, halusin muutenkin nostaa esille tärkeiksi kokemiani asioita.

Työskentelen matkailun ja kulttuurin sekä historian ja yhteisen tulevaisuutemme parissa. Olen jo vuosien ajan toivonut Saimaan kanavan tulevan paremmin saavutettavaksi niin meille kaupunkilaisille kuin matkailijoille. Oiva keino siihen on Valtatie 6:lla kanavan vieressä olevien ramppien avaaminen liikenteelle. Syksyllä 2019 saimme lukea maakuntalehti Etelä-Saimaasta, että Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Lappeenrannan kaupunki vievät sitä yhdessä eteenpäin, joten tässä kohtaa voin jäädä odottelemaan valmista.

Myös toinen tavoitteeni liittyy kauniiseen kaupunkiympäristöömme. Haluaisin Lappeenrantaan Kansallisen kaupunkipuiston. Kansalliset kaupunkipuistot säilyttävät kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena, kaupunkilaisten olohuoneena. Me lappeenrantalaiset kutsumme Linnoitusta usein omaksi olohuoneeksemme. Koronakeväänä Rantaraitista on tullut vähintään yhtä suosittu kävelyretkien kohde. Niiden lisäksi kaupunkialueella on lukemattomia hienoja miljöitä, joita pitkin voi kulkea Saimaan kanavan maisemista Skinnarilan Parkinmäen luontopolun mäntymetsämiljööseen. Tätä asiaa olen valmis viemään eteenpäin, vaikka kunniatehtäväni onkin nyt päättynyt. Kansallinen kaupunkipuisto on elävää kaupunkikulttuuria, joka vahvistaa tunnetta kuulumisesta jonnekin. Se tuo sielunmaisemamme näkyväksi ja vahvistaa juuria.

Vuosi oli kevättalvella realisoituneen korona-pandemian vuoksi kahtalainen. Syksyllä ja talvella sain kutsuja kertomaan sekä maakunnan, Lappeenrannan ja Linnoituksen historiasta että työhöni liittyvästä Etelä-Karjalan nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Koin olevani eteläkarjalaisuuden ja lappeenrantalaisuuden vahvistamisen viittasankari. Keväällä ja kesällä yleisötilaisuuksia ei ollut, joten viitta sai olla enimmäkseen henkarissa. Se, mistä iloitsin etätöissä ja kotioloissa, oli ihmisten halu tehdä yhdessä.

Yhdessä pieni maakuntamme pärjää tulevaisuuden haasteissa. Kun kotimaanmatkailu on nyt sekä meidän suomalaisten arjen virkistäjä että matkailuelinkeinon elannon perusta, korostuu entisestään se, että meillä kaikilla eteläkarjalaisilla on tärkeä tehtävä kotimaakuntamme elinvoiman ylläpitäjinä. Luonteva rupattelu matkailijoiden kanssa sekä terve ylpeys omastamme ja halu sen jakamiseen ovat meidän valttejamme. Tulevaisuustyössä tarvitaan meitä kaikkia – sitä eivät viittasankarit ratkaise, vaikka tunnenkin syvää kiitollisuutta vuodestani viitan ja käätyjen haltijana.

Anu Talka
kehittämispäällikkö, Etelä-Karjalan liitto
Linnoituksen isäntä 2019−2020